Takaisin Lausnto valtioneuvoston maaseutupoliittisesta selonteosta

Lausunto

Lausnto valtioneuvoston maaseutupoliittisesta selonteosta

10.03.2026

Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta

MTK kiittää mahdollisuudesta lausua asiasta ja esittää lausuntonaan seuraavaa.


Liikenne- ja viestintävaliokunnan toimialaan liittyviä kommentteja

MTK pitää maaseutupoliittisessa selonteossa esitettyä tavoitetta parantaa digitaalista ja  fyysistä saavutettavuutta erittäin tärkeänä maaseudun elinvoiman kannalta. Toimivat  liikenne- ja tietoliikenneyhteydet ovat keskeinen perusedellytys maaseudun asuttavuudelle,  yritystoiminnalle sekä maa- ja metsätalouden toimintaedellytyksille. Ne ovat tärkeitä myös  ihmisten arjen sujuvuuden kannalta maaseudulla.

MTK pitää hyvänä selonteossa esitettyä tavoitetta kaventaa maaseudun ja kaupunkialueiden  välistä digitaalista kuilua. Maaseudulla tarvitaan luotettavia ja riittävän nopeita  laajakaistayhteyksiä, jotta digitalisaation mahdollisuudet voidaan hyödyntää  täysimääräisesti. Laajakaistayhteydet ovat keskeinen edellytys yritystoiminnalle, etätyölle,  palveluiden saatavuudelle sekä erilaisten digitaalisten ratkaisujen hyödyntämiselle.

Pelkkä mobiiliverkko ei useissa tilanteissa riitä korvaamaan kiinteitä laajakaistayhteyksiä.  Valokuitu on keskeinen edellytys maaseudun elinvoiman vahvistamiselle. Monilla  maaseutualueilla laajakaistaverkon kattavuus ei ole tällä hetkellä vielä riittävällä tasolla.

Maaseudulla ja erityisesti harvaan asutuilla alueilla julkisen tuen merkitys on suuri ja usein  välttämätön edellytys valokuituverkon rakentamiselle. Julkinen tuki tasoittaa maaseudun  erityispiirteistä, kuten pitkistä välimatkoista ja vesistöistä, aiheutuvia korkeampia  rakentamiskustannuksia. On erittäin tärkeää, että julkisella tuella toteutettavissa hankkeissa  pidetään kiinni riittävän nopean, vähintään 100 Mbit/s:n, laajakaistayhteyden 
vaatimuksesta.

Nykyisellä EU-ohjelmakaudella maaseudun laajakaistainvestointeja rahoitetaan ainoastaan  Suomen CAP-suunnitelmasta, jossa tähän tarkoitukseen on varattu 50 miljoonaa euroa  koko ohjelmakaudelle. Tätä rahoitusta ja toimintaa on tarpeen jatkaa myös tulevalla  kaudella uudessa NRP-ohjelmassa.

MTK korostaa toimivan liikenneinfrastruktuurin merkitystä maaseutualueiden  saavutettavuudelle. Erityisesti alempiasteisen tieverkon kunto on ratkaisevan tärkeä  maaseudun elinkeinojen toimivuudelle. Maatalouden kuljetukset, metsätalouden puuhuolto  sekä maaseudun yritystoiminta ovat pitkälti riippuvaisia alemman tieverkon toimivuudesta.  Tieverkon kunto vaikuttaa suoraan kuljetusten sujuvuuteen, kustannuksiin sekä logististen 
ketjujen toimintaan. Toimivaan liikenneinfrastruktuuriin liittyy yhä vahvemmin myös  turvallisuus- ja sotilaallisia näkökohtia. 

MTK pitää tärkeänä yksityisteiden merkityksen tunnistamista maaseudun elinvoimalle.  Yksityistiestö on keskeinen osa maaseudun infrastruktuuria, ja sillä on merkittävä rooli  maa- ja metsätaloudessa, mutta myös pelastustoimessa, huoltovarmuudessa sekä  kokonaisturvallisuudessa. Selonteossa yksityisteiden hoitokuntien merkitystä on tarkasteltu  myös kansalaistoiminnan ja asukkaiden hyvinvoinnin näkökulmasta. Yksityisteiden kunnon  parantaminen ja niihin käytettävä rahoitus ovat siten erittäin tärkeä maaseutupoliittinen toimenpide.

Lisäksi MTK korostaa, että maaseudun liikennejärjestelmän kehittämisessä tulee  huomioida alueiden erityispiirteet, kuten pitkät etäisyydet, harva asutus sekä  palveluverkkojen keskittyminen. Näiden tekijöiden vuoksi toimiva tieverkko ja logistinen  infrastruktuuri ovat maaseudulla erityisen keskeisessä asemassa. MTK korostaa myös, että  kotimaan lentoyhteydet palvelevat osaltaan myös maaseudun liikkumisen tarpeita.


Yleisiä kommentteja selontekoon

Poikkihallinnollisesti ja osallistavalla tavalla valmisteltu valtioneuvoston  maaseutupoliittinen selonteko eduskunnalle on tärkeä asiakirja. Selonteossa tarkastellaan  maaseudun tilannetta ja kehitysnäkymiä sekä esitetään tavoitteita ja kehittämisehdotuksia maaseudun elinvoiman edistämiseksi.

Edellinen maaseutupoliittinen selonteko laadittiin vuonna 2009, joten nyt on perusteltua  nostaa maaseudun tilanne uudelleen tarkasteluun ja keskusteluun. MTK toivoo, että  selonteko saa eduskunnassa ansaitsemansa huomion ja käsittelyn. Selonteossa esitetyt  tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset ovat pääosin hyviä ja kannatettavia sekä toteuttamisen  arvoisia.

Parhaimmillaan selonteko ja eduskunnan siihen esittämät huomiot voivat muodostaa  strategisen asiakirjan maaseudun elinvoiman edistämiselle, jonka linjauksia sekä nykyinen  että tulevat hallitukset voivat hyödyntää ja toteuttaa. Selonteon aikajänne ulottuu pitkälle  tulevaisuuteen.

Selonteossa esitetty maaseutuvisio vuoteen 2040 – Kehittyvät maaseutumme – turvallisen,  toiveikkaan ja kestävästi elinvoimaisen tulevaisuuden tekemisen ja poliittisten ratkaisujen  ytimessä – on muotoilultaan melko vaikeaselkoinen. Se pyrkii korostamaan  maaseutupolitiikan poikkihallinnollista luonnetta. Selonteon lausuntokierroksella MTK  totesi, että järjestön vuoden 2001 tavoite- ja periaateohjelmaan sisältyvä maaseutuvisio  “maaseutu on hyvä paikka asua, yrittää ja viettää vapaa-aikaa” on edelleen ajantasainen ja käyttökelpoinen.

Selonteon tavoitteet ja toimenpide-esitykset ovat suurelta osin Suomen hallituksen  toteutettavissa kotimaassa. MTK muistuttaa kuitenkin, että monet niistä luovat pohjaa myös  Suomen EU-vaikuttamiselle. Keskeinen tähän liittyvä kysymys on EU:n tulevan  rahoituskehyskauden valmistelu ja erityisesti uusi NRP-suunnitelma, joissa maaseudun  tarpeet ja maaseutunäkökulma tulee nostaa vahvasti esille.

Myös edellisen komission kaudella, vuonna 2021 annettu EU:n pitkän aikavälin  maaseutuvisio on asia, jonka edistämisessä Suomen kannattaa olla aktiivinen. EU:n  maaseutuvision tavoitteena on tehdä maaseutualueista vauraampia, saavutettavampia ja  iskunkestävämpiä. Maaseutuvisioon sisältyy myös ehdotus lainsäädäntötyöhön  sisällytettävästä säännönmukaisesta maaseutuvaikutusten arvioinnista sekä kansallisella että 
EU-tasolla. Tämä on erittäin kannatettava tavoite ja se sisältyy myös selonteon toimenpide-ehdotuksiin.

MTK katsoo kuitenkin, että joitakin teemoja olisi voitu painottaa selonteossa nykyistä  enemmän. Erityisesti maaseudun rahoitushaasteet ja niihin liittyvät ratkaisuehdotukset eivät  nouse selonteossa riittävän selkeästi esiin. MTK korostaa maa- ja metsätalouden sekä  maaseudun yrittäjyyden merkitystä maaseudun elinvoimalle. Maaseudun elinkeinojen  toimintaedellytyksistä huolehtiminen on keskeinen osa maaseutupolitiikkaa. Lisäksi Itäisen  Suomen muuttunut tilanne geopoliittisten muutosten seurauksena voisi olla selonteossa  nykyistä vahvemmin esillä.

Kunnioittavasti,
Simo Tiainen
Johtaja, alue- ja maaseutupolitiikka