Sisältöjulkaisija

angle-left null Maatalous on aina ollut OECD:n kovaa ydintä

Blogi - Kansainvälinen toiminta

Maatalous on aina ollut OECD:n kovaa ydintä

18.3.2019

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun Suomi liittyi OECD:n eli Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön jäseneksi. Liittyminen Pariisissa päämajaansa pitävään läntisten teollisuusmaiden järjestöön oli tuon ajan Suomelta poliittinen viesti siitä, että Suomi halusi olla osa läntistä maailmaa.  Suomi oli liittyessään järjestön 22. jäsenmaa. OECD oli perustettu 1960-luvun alussa jatkamaan toisen maailmansodan jälkeen synnytetyn Euroopan taloudellisen yhteistyöjärjestön työtä. Sen juuret ulottuvat Marshall-apuun eli Yhdysvaltojen ohjelmaan Euroopan jälleenrakentamiseksi toisen maailmansodan jälkeen. OECD perustettiin edistämään vapaakauppaa, jäsenmaidensa talouskasvua sekä yhteiskunnallista hyvinvointia.

Maatalous on alusta saakka kuulunut OECD-järjestön kovaan ytimeen. OECD:n maatalouskomitea ja sen alaiset työryhmät ovat toimineet järjestössä sen perustamisesta lähtien. Järjestön maatalouskomitea on muutamien vuosien välein kokoontunut ministeritasolla, viimeksi vuonna 2016. OECD seuraa ja ennustaa maatalousmarkkinoiden kehitystä maailmassa sekä monitoroi maatalouspolitiikkaa ja tekee tähän liittyviä suosituksia.  Maatalousmarkkinoiden osalta OECD ja FAO julkaisevat yhteistä Agricultural Outlook -julkaisua. Maatalouspolitiikkaa koskevia analyyseja ja suosituksia OECD julkaisee Agricultural policy monitoring and evaluation -julkaisuissa sekä tiiviimmissä Agricultural Policy Notes -julkaisuissa. OECD:n politiikkasuosituksilla on vuosien varrella ollut vaikutusta jäsenmaidensa ja myös EU:n maatalouspolitiikkaan.

OECD on alusta saakka ollut vapaan kaupan ja monenkeskisen kauppapolitiikan puolestapuhuja. Tähän liittyen järjestössä kehitettiin 1980-luvulla PSE-mittari, jolla mitattiin jäsenmaiden maatalouden rajasuojan tasoa. OECD:n PSE-luvut noteerattiin vahvasti myös meillä Suomessa tuon ajan maatalouspoliittisessa keskustelussa. Kuuluimme niihin OECD-maihin, joissa PSE-luvuilla mitattu maataloutemme tuki ja rajasuoja oli hyvin korkea. Suomen osalta PSE-lukuihin ja maataloutemme rajasuojaan liittyvä keskustelu päättyi, kun liityimme osaksi EU:n sisämarkkinoita vuonna 1995.

Maatalouden kauppapolitiikkaan liittyen OECD suositteli jo 1980-luvulla maataloustukien ns. dekoplausta eli hintatuen korvaamista tuotannosta irrotetulla tuella. EU:n maatalouspolitiikassa dekoplaus toteutettiinkin vuoden 2003 uudistuksessa. Tämä tapahtui tilanteessa, jolloin kauppajärjestö WTO:n piirissä piti saada aikaiseksi ns. Dohan kierroksen ratkaisu. Dekoplauksella EU:n oli määrä ratkaista maataloustukiin liittyvä alennusvelvoitteensa WTO-sopimuksessa. Valitettavasti WTO-ratkaisu jäi kuitenkin syntymättä. Juuri nyt vaikuttaa siltä, että paras terä OECD:n kauppapolitiikassa on kadonnut. Myös WTO on tällä hetkellä suurissa ongelmissa.

Monivaikutteinen maatalous oli teema, joka nostettiin esille OECD:ssa 1990-luvulla. Asiaa tuettiin vahvasti myös Suomessa, jossa on aina ymmärretty omaan maatalouteen kytkeytyvät ei-kaupalliset arvot, kuten maaseudun säilyminen elävänä, huoltovarmuus, maatalouden positiiviset ympäristövaikutukset tai eläinten hyvinvointi. Maatalouden monivaikutteisuus on antanut perusteita tukea vahvaa maaseudun kehittämispolitiikkaa EU:ssa ja luonut perusteita maatalouden tukemiselle myös laajemmin. Sittemmin monivaikutteisesta maataloutta on alettu nimittää maatalouden ekosysteemipalveluiksi, jotka osaltaan luovat perusteita EU:n maataloustuille. Viime vuosina ympäristöasiat ja ilmastonmuutoksen torjunta ovat nousseet vahvasti esille myös OECD:ssa.

Suomen 50-vuotista jäsenyyttä OECD:ssa juhlittiin viime viikolla ulkoministeriön järjestämässä seminaarissa Finlandia-talossa. Tilaisuudessa puhunut OECD:n pääsihteeri Angel Gurria totesi Suomen olevan kokoaan suurempi toimija OECD:ssa. Hän arvioi, että Suomi on pärjännyt hyvin globalisoituvassa maailmassa sen vuoksi, että Suomella on visio tulevaisuudesta ja että Suomi on innovatiivinen ja harmoninen yhteiskunta. Gurria mainitsi esimerkkinä Suomen ”vision” eteen tehtävästä työstä eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan ja Sitran määrätietoisen työn.

Myös MTK järjesti viime viikolla yhdessä maa- ja metsätalousministeriön kanssa Suomen 50-vuotista OECD:n jäsenyyttä käsittelevän tilaisuuden. Puheenjohtaja Marttilan isännöimän tilaisuuden teemana oli erityisesti maatalous ja OECD. Tilaisuus kokosi vajaa parikymmentä OECD-asioiden parissa työskennellyttä virkamiestä, tutkijaa ja sidosryhmien edustajaa. 

EUROOPASTA JA EU:STA

Simo Tiainen, johtaja, MTK

Etsitkö näitä?

Etsitkö näitä?