Mitä tarkoittaa edunvalvonta? 

Edunvalvonta tarkoittaa tilannetta,  jossa henkilö on esimerkiksi terveydellisistä syistä kykenemätön huolehtimaan asioistaan, niin hänen asioistaan hoitaa edunvalvoja. Edunvalvoja voi olla joko Digi- ja väestöviraston määräämä edunvalvoja tai edunvalvontavaltakirjalla valtuutettu henkilö. Edunvalvonta voi olla pysyvää tai määräaikaista. 

Mikä on edunvalvontavaltakirja ja milloin se tulee voimaan? 

Edunvalvontavaltakirja on asiakirja, jolla valtuuttaja voi määrätä henkilön hoitamaan asioitaan siltä varalta, että on itse siihen kykenemätön.

Edunvalvontavaltakirjassa voi määritellä, mitä asioita valtuutus koskee ja se tehdään yleensä taloudellisia ja omaisuutta koskevia asioista varten. Valtakirjaan voi ottaa myös terveydellisiä asioita koskevan määräyksen, mutta varsinainen hoitotestamentti tehdään Kanta –palveluun.. Edunvalvontavaltakirjassa on mahdollista valtuuttaa useampi eri henkilö hoitamaan eri asioita.

Edunvalvontavaltakirjaan nimetään ensisijainen ja toissijainen valtuutettu, jotka ovat yleensä valtuuttajalle läheisiä ja luotettuja. He voivat olla myös lähisukulaisia. Toissijaisen valtuutetun tehtävä tulee ajankohtaiseksi, jos ensisijainen valtuutettu tulee esimerkiksi sairauden vuoksi kykenemättömäksi hoitamaan tehtävää. Lisäksi on hyvä nimetä  varavaltuutettu sellaisten tilanteiden varalle, että ensi- ja toissijainen valtuutettu tulee tilapäisesti estyneeksi hoitamaan tehtävää esimerkiksi esteellisyyden vuoksi. Näiden tilanteiden varalta on hyvä, että varavaltuutettu ei ole lähisukulainen

Edunvalvontavaltakirja haetaan voimaan Digi- ja väestövirastosta, jos valtuuttaja tulee sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan.  Valtakirjan lisäksi tarvitaan lääkärin lausunto edunvalvonnan tarpeesta. 

Miten ja miksi edunvalvontavaltakirja tehdään?

Edunvalvontavaltakirja antaa mahdollisuuden päättää itse siitä kuka asioitani hoitaa siinä tilanteessa, jos siihen itse ei kykene. Valtakirjalla voi myös määrätä siitä, miten itse haluat niitä hoidettavan.

Edunvalvontavaltakirjan voi laatia kuka vain, mutta sen laadinta kannattaa tehdä perhe- ja jäämistöoikeutta tuntevan juristin johdolla. Mikäli edunvalvontavaltuutus joudutaan ottamaan käyttöön, tulee sen täyttää sille asetetut määrämuotovaatimukset. Asiakirjojen laadinnasta kannattaa keskustella perheen sisäisesti ja punnita omaan tilanteeseen sopivimpia vaihtoehtoja.  

Muistilista  

• Kartoita oma tilanteesi ja keskustele erilaisista vaihtoehdoista juristin kanssa. Jokainen tilanne on erilainen ja tärkeää on kartoittaa, millainen edunvalvontavaltakirja on tarpeen juuri sinun tilanteessasi.
• Laadi edunvalvontavaltakirja maataloutta sekä perhe- ja jäämistöoikeutta tuntevan juristin johdolla.

• Tarkista ja tarvittaessa päivitä edunvalvontavaltakirjan sisältö säännöllisesti, esimerkiksi yritystoiminnan, perhesuhteiden tai elämäntilanteen muuttuessa.
• Huolehdi, että myös muut asiakirjat, valtuutukset ja varautumissuunnitelma on tehtynä.
• Huolehdi, ettei asiakirjat ole ristiriidassa keskenään.
• Lisätietoja edunvalvontavaltakirjasta Digi- ja väestötietoviraston verkkosivuilta Edunvalvontavaltuuksen laatiminen | Digi- ja väestötietovirasto | Digi- ja väestötietovirasto

Hyödyllistä jäsenille

• Katso Tilasi kallein puuttuva paperi -jäsenwebinaari MTK Jäsenet -sovelluksesta
• ArvoLexin maksuton pikaneuvontapalvelu ja -10% alennus aikaan perustuvista palkkioista MTK- ja Mhy-jäsenille

Maire Lumiaho

asiantuntija, sosiaaliturva ja hyvinvointi

hyvinvointipolitiikka, sosiaaliturva, työhyvinvointipalvelut

+358 20 413 2359

aiheet: maatilan tärkeät paperit