Uuden Green Care : Maatilatoimijan työkalupakin toivotaan olevan tueksi alan yrittäjille sekä palveluita ostaville asiakkaille. Maatilojen käyttö on Suomessa vielä melko vähäistä verrattuna esimerkiksi naapurimaahan Norjaan tai Hollantiin.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijan Anja Yli-Viikarin mukaan luontolähtöiset palvelumallit ovat Suomessa vielä uusia, ja siten kaikki yritykset oman alansa edelläkävijöitä. Vakiintuneita markkinoita palveluiden ostamiseen ja myymiseen ei vielä ole. Yrittäjät ovat joutuneet panostamaan runsaasti asiakassuhteiden luomiseen. Luonnon ja eläinten pariin sijoittuvien palveluiden merkitys saattaa kuitenkin tulevaisuudessa kasvaa, kun kaupunkimuotoinen asuminen jatkuvasti lisääntyy. 

Matkailu- ja virkistyspalveluita on maatiloilla ollut jo pitkään, mutta kuten todettu on kuntouttavan maatilatoiminnan mallit Suomessa vielä vähäisesti tunnettuja, vaikka niitä monessa Euroopan maassa jo käytetään vakiintuneella tasolla. Alankomaissa toimii vakiintuneella tasolla n. 1400 hoivamaatilaa, ja Norjassa n. 1000 tilaa. Iso-Britanniassa on otettu käyttöön sosiaaliset reseptit (social descriptions), joiden kautta terveyskeskuslääkäri saattaa ohjata potilaan itse valitsemaansa ryhmätoimintaan. Ruotsissa on puolestaan otettu käyttöön luontolähtöisen kuntoutuksen malli (Naturunderstödd rehabilitering, NUR), jossa maatiloille sijoittuvan päivätoiminnan kautta tuetaan työelämän valmiuksien palautumista (Green Care : Maatilatoimijan työkalupakki, 2019). 

Työkaulpakki on luettavissa tästä

Luke:n tiedote:Luonto tarjoaa kuntouttavan ja kasvua tukevan ympäristön luettavissa kokonaisuudessaan täältä 

Kimmo Aalto

asiantuntija, maaseutumatkailu ja palveluyrittäjyys

palveluyrittäjyys, maaseutumatkailu, Lomalaidun ry, Green care

+358 40 179 1618

aiheet: greencare, kuntoutus, luke