Työtä riittää vuoden loppuun
Uutinen – Metsätalous ja metsänomistaminen
Työtä riittää vuoden loppuun
16.12.2021
Maatalous- ja metsäpolitiikan mylly pyörii täysillä jouluun asti. Samaa odotetaan myös markkinoilta kirjoittaa MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila.
Suomen hallitus sai valmiiksi esityksensä maatalouspolitiikan uudesta ohjelmakaudesta. Kevään neuvotteluista Euroopan komission kanssa odotetaan vaikeita. Brysselin viherryttämisvimma on kova. Siinä ei ole huoli maatalousyrittäjän selviytymisestä paljoa painanut.
Aikaa ei todellakaan ole haaskattavaksi. Viljelijä tarvitsee tiedon vuoden 2023 pelisäännöistä viimeistään ensi vuoden loppukesällä. Asioihin on voitava perehtyä, koska muutokset vaikuttavat viljelysuunnitelmiin ja investointeihin. Myös hallinon järjestelmät vaativat aikansa. Maksatukset on saatava toimimaan ajallaan.
Suomen CAP-ohjelmaa arvioidaan toisaalla tässä MTK:n jäsenjulkaisussa. Siinä on huonoja ja hyviä puolia, kuten yleensäkin. Kompromisseja nämä aina ovat. On selvää, että ohjelmassa on monia korjausta vaativia asioita. Tässä vaiheessa esimerkiksi kotieläintilojen luonnonhaittakorvauksen menetysten korvaaminen on vielä aika lailla oraiden päällä. Mutta suurimmat riskit liittyvät todellakin kevääseen ja komission käsittelyyn.
Metsäpolitiikassa vuosi on ollut harvinaisen villi. Marinin hallitus jää historiaan, sillä sen aikana EU pääsi metsänomistajan iholle käytännön metsänhoitoa ohjaamaan. Vaikuttamistyö ei silti mennyt hukkaan. Komissio on pistänyt jäihin jo pitkälle edenneiden uusien ohjauskriteerien valmistelun. Ensi vuonna Suomen ja muiden metsäisten maiden on painettava päälle entistä hurjemmin. Muuten olemme EU-renkejä metsäasioissa ja tarjolla on eurooppalaisen luontoreservaatin vaalimista.
Vuoden erikoisia ilmiöitä oli hallituksen rivien rakoilu metsäkysymyksissä ja erityisesti se, että EU:n suuntaan Suomella oli välillä kolmekin erilaista kantaa. Tämä on täysin anteeksiantamatonta ja rapauttaa maamme kyvyn vaikuttaa EU-pöydissä. Jos tahti ei parane, niin Marinin hallitukselle ei elinpäiviä voi pitkään povata eikä toivoa.
Suojelu on päivän epistolaa ainakin julkisessa sanassa. Luontoa tulee suojella, mutta onhan tämä vuosi ollut yhtä alamäkeä keskustelun tason suhteen. Vallalla on aatos siitä, että talousmetsien luontoarvot ovat toisarvoisia ja vain tiukka suojelu on oikeaa suojelua. Faktat eivät paina, sillä niiden mukaan Suomen metsien luontoarvot löytyvät pääasiassa hoidetuista metsistä. Jos hulluus jatkuu ja suuri osa luonnosta jätetään heitteille, niin siitä ei ainakaan luonto kiitä.
Hyvä aktiivinen luonnonhoito tuo tuloksia. Ihmistä tarvitaan sekä pelloilla että metsissä. Metsien hoito ja maanviljely kehittyvät tiedon karttuessa. Kaupallisuus ei ole luonnonhoidon este, vaan mahdollistaja. MTK:n erinomaisten ympäristö- ja ilmasto-ohjelmien soisi kuluvan päättäjien käsissä. Tässä maassa on vielä joku, joka yrittää ratkaista ongelmia talonpoikaisen määrätietoisesti, eikä vaan huutele puskista.
Kun puhutaan ympäristön tilasta, niin on todettava, että MTK:n asiantuntijat ovat koko vuoden paiskineet töitä luonnonsuojelulain ja kaavoitus- ja rakennuslain uudistusten kanssa. Ympäristöministeriön lakivalmistelu on valitettavasti ollut kelvotonta. Näyttää siltä, että sinänsä tärkeät uudistukset ovat konkelossa. Kukaan vähääkään maaomistajan oikeuksien päälle ymmärtävistä ei näitä tekeleitä tule hyväksymään. MTK on lausunnoissaan esittänyt suuntaviivat, joiden avulla konkelo voidaan purkaa ja lainsäädäntö saattaa oikeusvaltion edellyttämälle tasolle.
Vuosi on lopuillaan, mutta ruokamarkkinoilla pitää vielä tapahtua. Maatalouden kustannukset nousevat ennennäkemätöntä vauhtia. Raha kulkee tilojen kassassa aivan väärään suuntaan. Rumaa jälkeä tulee, mutta vielä ehtii vaikuttaa siihen, että koko ruokajärjestelmän perusta ei murene ensi kesään mennessä.
MTK on pitänyt ministeri Lepän linjauksia maatalouden talouskriisiin perusteltuina. Rahan tarve on niin suuri, että valtion kriisituet eivät tilannetta ratkaise. Markkinoilla on näytön paikka. Jos ruuan hinta ei nouse ja viljelijän osuus ruuan hinnasta kasva, on lainsäätäjä valmis kiristämään ruuvia.
Syksy on eletty. Euroopassa jyllää ruokainflaatio, mutta meillä liikkeet ovat loivia. Onhan tämä heikko esitys ruokateollisuudelta myyjänä ja kaupalta mukamas vastuullisena ostajana. Siispä nyt on aika käynnistää nopea valmistelutyö elintarvikemarkkina- ja kilpailulakien uudistamiseksi. Ruokaviennin kehittämiseen tarvitaan myös nopea ja runsas lisäpanostus valtion puolelta. Tammikuussa on saatava pää auki vaikeuksissa olevien tilojen erityisluotoille valtion takauksilla.
EU ei tule jättämään ruokahuoltoa markkinavoimien armoille. Säätely tehdään yhteisellä maatalouspolitiikalla, mutta siltäkin on eväät syöty. Eiköhän ensi vuonna nosteta taas kissa pöydälle: Kun muu ei auta, niin palataan ajassa taaksepäin ja pistetään jarru päälle epäreilulle ruokatuonnille, jossa tuotteiden normit eivät täytä lähellekään meiltä vaadittuja.
Lopuksi haluan kiittää kuluneesta työntäyteisestä vuodesta teitä jokaista ympäri Suomen sekä toivottaa rauhallista joulun aikaa ja parempaa sekä toivorikasta uutta vuotta!
Juha Marttila
I puheenjohtaja
(yhteydenotto- ja tapaamispyynnöt ks. johdon assistentti Mirja Perttu)
+35820 413 2340
+35850 341 3167
aiheet: eu, juha marttila, metsäpolitiikka, cap, suojelu, ympäristöministeriö, luonnonsuojelulaki, kaavoitus- ja rakentamislaki