Matkalla Viron aamunkoitossa

Takaisin Matkalla Viron aamunkoitossa

Blogi – Kansainvälinen toiminta

Matkalla Viron aamunkoitossa

27.02.2018

Olen seurannut Viron tasavallan 100 v -juhlallisuuksia. Senkin takia, että itsenäisyyttä voidaan juhlia sekä sen menettämisen että sen jälleensaamisen kautta. On ihailtavaa, että kaikki tapahtuu hyvin positiivisessa hengessä. Ei kuten meillä Suomessa negaatioiden kautta. Kansanluonteessamme on siis eroa.

Mieleeni muistuu vuosi 1991 – Viron vapauden vuosi. Olimme silloin Eduskunnan ympäristövaliokunnan matkalla. Juuri tuona päivänä saavuimme Tallinnaan, siitä Narvaan, Pietariin ja Viipuriin saakka. Kaikkiaan n. viikon ajan. Astuimme Tallinnan laivaan tietämättä, mikä meitä odottaa lahden toisella puolella – vapaa Viro vai vanha valta. Tallinnassa meidät johdatettiin mustiin Volga-autoihin ja kuljetettiin Toompeanmäelle, Tallinnan kaupungintalolle. Vastassa oli Viron ulkoministeri Lennart Meri hymyssä suin. Arvasimme, että Viro oli vapaa ja onnittelimme. Lennart Meri vastasi ja totesi, että haittana on nyt, että ”enää ei tule Moskovasta kirjettä”. Saatoimme juhlistaa ja kokea koko matkamme vapautunutta ja iloista Viroa.

Matkamme jatkui Narvaan, jossa saimme tutustua erikoiseen kaupunkiin, jossa asukkaista lähes 90 % oli venäläisiä ”vieraassa maassa”. Jos oli kansa erikoinen oli myös kaupunki, josta jäi mieleen valkoinen tuhkasade. Kyseessä oli ns. palavan kiven tuhka joka värjäsi kaikki talojen katot valkoisen harmaaksi. Sopivaa ja opettavaista ympäristövaliokunnalle.

Seuraava matkakohteemme oli Pietari. Sen valtavat ympäristölliset haasteet. Hieman liioitellen voi sanoa, että silloin tärkein jätteen, roskan jne. erotteluväline oli katiskaverkko. Kaikki jäte valui Nevaa myöden Suomenlahteen.
Ehkä ei kuitenkaan enää.

Siitä jatkoimme Viipuriin. Loistavien oppaiden avulla saimme varsin hyvän kuvan venäläisestä kaupungista. Sen kehitys on tuosta ajasta ollut hyvinkin positiivinen.

Saavumme sitten Wärtsilään. Sinne matkamme pysähtyi. Saimme odottaa parin tunnin ajan lupaa Suomen ulkoministeriöltä päästä kotimaahan. Jokin ryhmäpassimme liite puuttui, ja Suomi sai odottaa päättäjiensä vapautumista.
Matka ja kokemus tämäkin lyhyesti ja positiivisesti. Matkakertomus läpi vapaan Viron, sen ensimmäisinä koiton aamuina.

Markku Vuorensola
mvuorens(at)welho.com

aiheet: veteraanivärinää, viron itsenäistyminen, lennart meri, eduskunnan ympäristövaliokunta