Takaisin Meidän maatalouden ympäristö ja ilmasto

Blogi – Maaseudun edunvalvonta

Meidän maatalouden ympäristö ja ilmasto

26.05.2015

Elämme aikakautta, jonka suurimpia haasteita on yhdistää kasvava ruoan tuotanto, ilmaston lämpiämisen hillintä ja luonnon monimuotoisuuden vähenemisen estäminen. Tämän vuoden joulukuussa Pariisissa tullaan solmimaan uusi ilmastosopimus. Sopimukselle on asetettu suuret tavoitteet ja EU:lta odotetaan edelläkävijän roolia ja rohkeutta tavoitteissaan. Jokainen maa jättää omat ilmasto- ja energiatavoitesuunnitelmansa ennen kokousta. Näissä neuvotteluissa länsimaiden ja kehittyvienmaiden ero ei ole enää niin suuri, vaan kaikki kantavat vastuuta. Myös Kiina on mukana neuvotteluissa. Esimerkiksi Meksiko on ottanut vahvan roolin laittamalla pöytään korkeat päästövähennykset. Kansainvälisten suuryritysten päätökset ovat myös suuressa roolissa. Keskeisenä kysymyksenä ovat toimet maapallon lämpenemisen hillitsemiseksi. Toisaalta ilmastonmuutoksen vaikutuksiin tulee myös jo sopeutua esimerkiksi kasvinjalostuksessa tai metsänuudistamisessa.

Ilmastonmuutoksen hillintästrategioiden keskeinen tavoite on fossiilisten polttoaineiden syrjäyttäminen uusiutuvilla vaihtoehdoilla. Tämä vaikeutuisi, jos asetettuja päästötavoitteita pyrittäisiin täyttämään metsien hiilinielua lisäämällä. Kysynnällä on merkittävä vaikutus tulevan hiilinielun tasoon. Kuitenkin biomassan tulevaa kysyntää on todella vaikea ennustaa tarkasti, mikä tekee tilanteesta hankalan. Hiilinielujen ja metsäpohjaisten tuotteiden ja energian lisääminen ovatkin ristiriitaisia tavoitteita. Maankäyttöön liittyvät hillintätoimet eivät myöskään saisi vaarantaa ruokaturvaamme. Vaikka tavoitteet hiilidioksidin, dityppioksidin ja metaanin vähentämiselle ovat kovat, on maidon- ja lihantuotannon ennustettu kasvavan EU:ssa. Luotto paremman teknologian kehittymiseen on suuri.

Ilmastotavoitteissa tulee myös ottaa huomioon niiden vaikutus luonnon monimuotoisuuteen ja eläinten hyvinvointiin. Maa- ja metsätalous kattavat yli 70 prosenttia EU:n maa-alasta, joten niillä on hyvin suuri ja suora yhteys alueen monimuotoisuuteen. Monipuolisemman viljelykierron, ekologisen alan tai nitraattiasetuksen vaikutukset eivät näy hetkessä. Ihmiset ovat kärsimättömiä, kun tuloksia ei heti tule, mutta luonnonprosesseja ja maanviljelijöiden työtä tulee kunnioittaa. Tutkimusten mukaan Itämeri palautuu entiselleen noin sadan vuoden kuluttua, mikä on luonnon kiertokulussa lyhyt aika.

EU:n päästövähennysvaatimukset voivat tarkoittaa suomalaiselle viljelijälle tulevaisuudessa esimerkiksi vaihtoehtoisia viljankuivatusmenetelmiä, liharotusiemennysten lisäämistä, ruokinnan muuttamista, lannankäsittelyn tehostumista ja biokaasutuksen kehittymistä.

Mediassa ilmastonmuutos esittäytyy monesti lamaannuttavan apokalyptisena näkymänä. Sen sijaan meidän tulisi enemmän puhua ilmastonmuutoksen ja sen sopeuttamistarpeiden tuomista mahdollisuuksista, kuten uusista innovaatioista esimerkiksi energian tuotannossa ja säilönnässä, työpaikoista, kehittyneemmistä ja laadukkaammista tuotteista sekä paremmasta elämän laadusta. Ilmastonmuutos on siis myös mahdollisuus ja monimuotoisuus kaiken maa- ja metsätalouden perusta.

Iida Viholainen

EUROOPAN YTIMESTÄ

MTK:n Brysselin toimisto


Brysselin toimiston tehtävänä on ajaa jäsentemme etuja sekä varmistaa, että Suomen maatalouden erityispiirteet otetaan huomioon mahdollisimman hyvin EU:n lainsäädännössä ja kansainvälisessä kauppapolitiikassa. Brysselin toimisto seuraa EU:n maatalouspolitiikkaa ja toimii aktiivisesti Euroopan maataloustuottajien ja maatalousosuuskuntien järjestö Copa-Cogecassa.
Euroopan ytimestä -blogia on kirjoittanut Brysselin toimistolla harjoittelijana työskennelleet Tiina Paajanen, Elin Sundblad, Terhi Korpi, Kaius Oljemark, Joanna Asumus, Elisa Vornanen, Pentti Linnamaa, Linnea Nordling, Milla Anttila sekä Iida Viholainen.