Hollantilaisen Agriterran takana ovat Hollannin tuottajajärjestö, LTO, osuustoimintaliike, maaseudun naiset ja maaseutunuoret.

- Uudistetun strategiamme mukaisesti tarjoamme erilaisia osaamispalveluja osuuskuntien toiminnan kehittämiseen, kertoo toimitusjohtaja Kees Blokland.

Agriterra luopui vuonna 2015 avustusperusteisesta kehitysyhteistyöstä kokonaan. Nyt järjestön painopiste on osuuskuntaosaaminen. Agriterra toimii 23 maassa, henkilökuntaa on 160.  Vuositasolla järjestöllä on käytössään lähes 20 miljoonaa euroa, josta pääosa tulee Hollannin valtiolta.  

Agriterralla on 700 asiantuntijan agripool-osaajaverkosto palveluiden tarjoajana valikoiduille osuuskunnille. Sadasta tarjolla olevasta osuuskunnasta syväneuvontaan valikoituu keskimäärin 12 organisaatiota. Tärkein tehtävä on saada yhteistyökumppanien toiminta pankkiyhteistyökelpoisiksi.

- Se on hyvä mittari toiminnan kehittymiselle. Yleensä puute ei ole rahasta, vaan toimivista ideoista, joihin osuuskunnan jäsenet haluavat sitoutua, sanoo Blokland. 

Yhteistyö nostaa suomalaiset osaksi agripoolia 

MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen näkee tässä yhteistyössä hyvän mahdollisuuden meidän metsäosaajillemme laajentaa maailmankuvaa ja samalla tuoda omaa osaamistaan globaalien haasteiden ratkaisuun.  

Meillä on satojen metsäosaajien verkosto, josta löytyy ratkaisuja monenlaisiin ongelmatilanteisiin. 

Olemalla mukana verkostossa voimme jakaa metsäosaamistamme yhtenä palvelutuottajana asiantuntijaverkostossa. Tähän työhön antaa hyvät valmiudet päivittäinen työmme metsänomistajien kanssa. Toisaalta uudet haasteet maailmalla tuovat lisäarvoa myös omaan työhömme koko Suomessa,  sanoo Hakkarainen.   

Potentiaaliset rahoittajat haussa 

Hollantilais-tanskalais-suomalainen kolmikko päivittää yhteisen ohjelman Green deal -ratkaisuilla ja metsäosaamisella. Tavoitteena on maataloustuotannon tehostaminen samalla kun vahvistetaan istutettuihin metsiin perustuvaa puuntuotantoa.  

Vain tuotantoa tehostamalla pystymme antamaan panoksemme luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseen. Päivittäisen ruuan valmistaminen tarvitsee energiaa ja vain energiantuotantoon panostaminen mahdollistaa monimuotoisten metsien säilyttämisen.  

Kolmikko uskoo, että yhteiselle konseptille on löydettävissä ulkopuolista rahoitusta. Rahoitukseen tarvitaan yhteistyötä kansainvälisten julkisten rahoittajien ja hallitusten kanssa. Tavoitteena on saada liikkeelle myös yksityisiä rahoittajia. 

Lisätietoja: Juha Ruippo, kansainvälisten asioiden johtaja, MTK, 040 553 3232 

aiheet: metsä, metsänomistajat, metsäosaaminen, kv-yhteistyö, yhteistyösopimus, monimuotoisuus, metsäenergia