Metsästyslain muutokset voimaan suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen käynnistämiseksi

Takaisin Metsästyslain muutokset voimaan suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen käynnistämiseksi

Uutinen – Maaseudun edunvalvonta

Metsästyslain muutokset voimaan suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen käynnistämiseksi

27.06.2025

Metsästyslain muutosten ensimmäinen vaihe valmistui toukokuun lopulla eduskunnan hyväksyttyä lakimuutokset. Muutoksia tehtiin suurpetojen poikkeuslupien myöntämistä koskevaan metsästyslain 41 pykälään. Ministeriölle osoitetaan asetuksenantovaltuuksia kannanhoidollisen metsästyksen aluekohtaisten hyväksyttävien päämäärien asettamiseen, kannanhoitoalueiden määrittelyyn sekä suotuisan suojelutason viitearvon määrittelyyn. Lisäksi todetaan, että poikkeuslupien myöntämisessä voidaan ottaa huomioon kannanhoitosuunnitelmat, joihin liittyen on viittaus luontodirektiivin 2 artiklaan. Ministeriö on halunnut kiirehtiä lakimuutosta siten, että karhun poikkeuslupien hakeminen jo tulevalle syksylle olisi mahdollista.

MTK:n esityksistä huolimatta metsästyslakiin ei tehty perusteellisempaa uudistusta. Pitkän valmisteluprosessin aikana MTK esitti metsästyslakiin lisättäväksi mm. periaatteellisten lähtökohtien (eli taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten vaateiden sekä alueellisten ja paikallisten erityispiirteiden) ulottamista koskemaan koko suurpetolainsäädäntöä, suden suotuisan suojelutason viitearvon määrittelyperusteiden, ns. reunaehtojen, asettamista, kannanhoitosuunnitelmien laadinnan ja niiden poikkeuslupien perusteluun liittyvän roolin selkeyttämistä sekä muutoksia lupahakuprosessiin. Järjestön esitysten taustalla on halu mahdollisimman huolellisesti ja kattavasti varmistaa kannanhoidollisen metsästyksen käynnistyminen.

Kansallisen lainsäädännön muutosprosessin aikana EU:ssa on tehty päätös suden suojelustatuksen alentamisesta niin, että laji siirtyy luontodirektiivin liitteestä IV (tiukasti suojellut lajit) liitteeseen V (suojellut lajit). Ministeri Essayah esikuntineen on tehnyt arvokasta vaikuttamistyötä muutoksen aikaansaamisessa. Liitemuutos merkitsee metsästyslain uudelleen avaamisen tarvetta jo tulevalla syysistuntokaudella.

Suden ympärivuotinen rauhoitus on tarpeen purkaa, ja sudelle on säädettävä metsästysaika, jolloin metsästys tapahtuu poikkeuslupien sijaan pyyntiluvilla.

Metsästyksen kynnys laskee merkittävästi. Metsästyslain muutosta valmisteltaessa on silti edelleen minimoitava metsästyksen toteutumiseen liittyvät epävarmuustekijät. Myös suden kannanhoitosuunnitelman valmistelu käynnistyy kuluvan vuoden lopulla. MTK esittää sudelle mahdollisimman pitkää metsästysaikaa, jotta kotieläinvahinkojen ennaltaehkäisy olisi mahdollista.

Karhukannan hoitosuunnitelma ja metsästystä koskeva asetusluonnos valmisteluvaiheessa

Luonnonvarakeskus (Luke) arvioi Suomen karhukannan olevan kasvussa. Vuoden 2024 havaintoaineistoon pohjautuva ennuste karhujen kokonaisyksilömäärästä ennen metsästyskautta 2025 on 2367 (90 % todennäköisyysväli 2062–2745) yksilöä. Tämä merkitsee kannan kasvua 11 %:lla kuluneen vuoden aikana. Esitetty koko Suomen saaliskiintiö, 265 yksilöä, on vain vajaa 8 % nykyisestä karhukannasta. Luken arvion mukaan 14 %:n saalismäärä pitäisi karhukannan tason ennallaan. Asetusluonnoksessa esitetty kiintiö merkitsisi siten edelleen merkittävää karhukannan lisäystä.

MTK ei hyväksy kannan kasvattamista, varsinkaan tihentymäalueilla.

Kannan lisäämiselle ei ole tarvetta, koska suotuisa suojelutaso ylittyy reilusti nykyiselläkin karhukannalla.

Asetusluonnoksessa itäiselle kannanhoitoalueelle esitetään 180 karhun kiintiötä metsästyslain 41 a §:n nojalla myönnettäville poikkeusluville, mutta muualla poronhoitoalueen ulkopuolella kannanhoidollista metsästystä ei sallittaisi.

Karhukannan hoitosuunnitelmassa on esitetty laaja-alaiset koko Suomea koskevat kannanhoidon tavoitteet, joista keskeisimpiä ovat karhujen ihmisarkuuden vahvistaminen ja karhun aiheuttamien vahinkojen vähentäminen. Kannanhoidollisen metsästyksen kohdistaminen vain itäiselle kannanhoitoalueelle merkitsisi, että tavoitteiden saavuttamisen kannalta keskeisin toimenpide kohdistuisi vain alle 10 prosentille Suomen pinta-alasta poronhoitoalueen ulkopuolella.

Itäiselle alueelle esitetty 180 yksilön kiintiö merkitsisi karhukannan kasvattamista edelleen Suomen tiheimmän karhukannan alueella. Alueen suurpetotilanne on jo nykyisellään kestämätön, koska myös susikanta on alueella merkittävä. MTK esittää alueen kiintiön kasvattamista siten, että karhukannan leikkaus käynnistyy itäisellä alueella.

Keskisellä kannanhoitoalueella on samantyyppiset haasteet ja tarpeet kannanhoidollisen metsästyksen käynnistämiselle kuin itäisellä alueella. MTK esittää, että keskiselle kannanhoitoalueelle osoitetaan, alueen karhutiheys huomioiden, vähintään 40 yksilön saaliskiintiö.

Eteläisellä ja läntisellä kannanhoitoalueella karhutiheys on alhainen, mutta ihmisten turvallisuuteen liittyvät riskit voivat muodostua asukastiheyden takia merkittäviksi. Tämän vuoksi muutamien yksilöiden kiintiö tulisi osoittaa myös näille alueille karhun alhainen esiintymistiheys huomioiden. On syytä muistaa, että esitettävä kiintiö ei merkitse suoraan käytettävissä olevaa poikkeuslupaa, koska Suomen riistakeskus käsittelee kaikki poikkeusluvat erikseen. MTK katsoo kuitenkin kiintiön perustelluksi, jotta ennakoivasti on mahdollista poistaa yksilöitä, joiden ihmisarkuus on vähenemässä ja joiden aiheuttama turvallisuusriski alueen asukkaille on kasvamassa. Lisäksi MTK kiinnittää huomiota siihen, että myös läntisellä kannanhoitoalueella on merkittävä karhutihentymä.

Karhun kannanhoitosuunnitelman valmistelu on lausuntojen käsittelyvaiheessa maa- ja metsätalousministeriössä.

MTK:n lausunnossa on kiinnitetty huomiota mm. kannanhoitoalueiden määrittelyyn ja metsästyksen sallimiseen esitettyä laajemmalla alueella, suotuisan suojelutason viitearvon määrittelyyn, monilajiseen kannanhoitoon sekä suurpetovahinkojen korvausjärjestelmän kehittämiseen.

Itäisen kannanhoitoalueen tavoitteeksi tulisi selkeästi kirjata karhukannan laskeva kehityssuunta. MTK on pöyristynyt, että kannanhoitosuunnitelmassa esitetään Suomen tiheimmän suurpetokannan alueelle hirvikantatavoitteiden korottamista suurpetojen riittävän ravintomäärän ja hirvenmetsästysmahdollisuuksien turvaamiseksi. Tämä tapahtuisi ihmisten turvallisuuden sekä metsätalouden ja liikenteen vahinkojen kustannuksella. Kannanhoitosuunnitelman painopiste tällä alueella tulee olla yksiselitteisesti suurpetokantojen hallinnassa.

Karhun poikkeuslupien haku, uudistetun lainsäädännön pohjalta, on pian käynnistymässä. Nyt seurataan suurella mielenkiinnolla, valitetaanko pian myönnettävistä poikkeusluvista, asetetaanko niitä toimeenpanokieltoon ja pääseekö karhun kannanhoidollinen metsästys alkuun jo kuluvan vuoden elokuussa.