null Metsätietokiista sinetöimässä metsäkeskuksen sulautumisen maakuntavirastoon?

Blogi – Metsäpolitiikka

Metsätietokiista sinetöimässä metsäkeskuksen sulautumisen maakuntavirastoon?

2.8.2016

Metsäkeskusta on viime vuosina uudistettu kovalla kädellä. Itsenäisten maakunnallisten metsäkeskusten yhdistyessä säilytettiin vielä vahvat alueyksiköt. Seuraavassa muutoksessa pari vuotta sitten luovuttiin maakunnallisista alueyksiköistä ja siirryttiin vahvasti keskusjohtoiseen organisaatioon. Alueille luotiin päätöksentekoon väljästi osallistuvat metsäneuvostot. Todelliset päätökset kuitenkin tehdään tai jätetään tekemättä valtakunnallisessa johtokunnassa.

Uudistuksissa liiketoiminta eriytettiin vahvasti tappioiden tiellä kyntäneeseen Otsoon, jonka kohtalo ei ole vieläkään selvillä. Liiketoiminnan eriyttäminen antoi metsäkeskukselle hyvät eväät keskittyä kaikessa toiminnassa elinkeinon edistämiseen. Valitettavasti Suomen metsäkeskuksen valtionapua on samaan aikaan leikattu rajusti ja alueellisen vaikuttavuuden säilyttäminen on ollut kiven takana organisaation keventyessä ja siirtyessä valtakunnallisiin tehtäviin.

Metsäkeskuksen vahvuus ennen uudistuksia oli ennen kaikkea selkeässä alueellisuudessa, osaavassa henkilökunnassa sekä toimijoiden luottamuksessa. Metsäkeskus oli maakunnassa alan yhteinen organisaatio. Nykyisen strategian mukainen: ”alan kokoava voima”, toteutui tämän hetkistä selkeämmin. Toimijat olivat oikeasti mukana strategisessa ja taloudellisessa päätöksenteossa ja sitä kautta hyvin sitoutuneita toimintaan. Lisäksi metsänomistajilla oli täysi luottamus metsäkeskukseen kumppanina.

Viimeiset vuodet ovat kuitenkin vieneet metsäkeskusta väärälle raiteelle. Sinänsä hyvä tavoite toiminnan yhtenäistämisestä on siirtänyt resursseja pois alueilta valtakunnallisiin tehtäviin, vaikka alueilla tarve elinkeinoympäristön edistämiseen on suurempi kuin koskaan.

Nykymallin metsäkeskus rakennettiin aikana ennen maakuntauudistusta. Pelikenttä maakunnissa on nyt muuttumassa täysin, koska elinkeinojen kehittäminen on keskeisessä asemassa tulevissa maakunnissa. Maakuntiin tullee lisäksi omat maaseutuyksikkönsä. Metsäsektorin kannalta näyttää hankalalta, jos metsäelinkeino ei ole täysillä mukana kokonaisuudessa.

Maakuntauudistuksessa esille on noussut tarve myös metsäkeskuksen sulautumisesta maakuntavirastoihin. Jos metsäasiat saadaan jo maakuntavirastoa valmisteltaessa mukaan toimintaan, voi rooli olla merkittävä. Myöhemmin edessä voipi olla huutolaispojan asema.

Metsäkeskuksen itsenäistä asemaa tulevaisuudessa on perusteltu metsävaratietojen tärkeydellä. Metsäkeskuksen hallussa on runsaasti tietoa kaikkien metsänomistajien metsäomaisuudesta. Tämän tiedon käyttäminen ja eteenpäin luovuttaminen on kautta aikojen perustunut metsänomistajien lupaan ja luottamukseen. Viimeiset vuodet näitä yksityisomaisuustietoja on vaadittu kaikkien käyttöön. Nyt asia on viety Brysseliin ympäristötietoihin vedoten. Metsäkeskuskin lähti tekemään metsäpolitiikkaa ja ilmoitti kannattavansa tietojen vapaata käyttöä, samalla kääntyi selkä metsänomistajien päätäntävallalle.

Vaikka linjaus ovat romuttamassa metsäomistajien luottamukseen perustuvan metsätietojärjestelmän sekä metsäkeskuksen toiminnan kivijalan, löytyy tulevaisuuteen hyvät vaihtoehtoinen metsätietojärjestelmä. Riittää, että saatavilla on ajantasaista perusdataa, josta voidaan luoda metsänomistajan tarpeiden mukaisia palveluilta. Jos palveluille on tarvetta, syntyy niistä myös tarjontaa. Metsänomistajaan kohdentamaton tieto on toimijoille riittävää aineistoa toimintansa suunnitteluun. Itsenäisen metsäorganisaation asemasta tämä perusdata voi kustannustehokkaasti olla saatavilla esimerkiksi luonnonvarakeskuksesta.

Päätökset metsätalouden edistämisorganisaation tulevaisuudessa tulevat olemaan vaikeita. Vahvasti osana maakunnan kehittämistä oleva metsätalouden edistäminen tarjoaa hyvät edellytykset niin puun käytön lisääntymiselle kuin alan kannattavuuden parantamiselle. Huonommalta näyttää se vaihtoehto, että metsäasiat jäävät maakuntaviraston ulkopuolelle.

Uudistuksessa voi lopulta käydä hyvin, vaikka metsätietokiista saattaa muodostua dramaattiseksi hetkeksi metsäkeskuksen historiassa. Ehkäpä metsätalouden edistäminen palaa juurilleen. Kotipesänä toimii maakunta ja metsäelinkeino on perusta maakuntien biotalouden kasvulle.

Pahimmillaan metsäkeskuksen juna ajautuu entistä pahemmin sivuraiteelle, joka ei johda mihinkään. Takaisinkaan raiteelta ei pääse, koska kiskot on takaa purettu. Hiljalleen juna pysähtyy. Ympärillä on hiljaista ja juna jää seisomaan keskelle ei mitään. Pysähtymistä ei moni huomaa, koska matkustajat jäivät pois jo aiemmin - tätä ei veturista kuitenkaan havaittu.

PUUN TAKAA

Marko Mäki-Hakola, elinkeinojohtaja, MTK


Olen metsää omistava, Ylöjärvellä vaimon ja lasten kanssa asuva nurmolainen. Vuoden 2016 alusta olen toiminut MTK:n elinkeinojohtajana MTK:n jäseninä olevien maaseudun yrittäjien hyväksi. Minulla on takanani MTK-järjestössä yli kymmenen vuoden ura monissa eri tehtävissä.
Maaseudun elinkeinot ovat tuttuja jo vuosikymmenten takaa. Metsässä olen kulkenut sekä retkeilemässä että töissä siitä lähtien, kun opin kävelemään 70-luvun lopulla.
Työssäni teen kaikkeni maaseudun elinkeinojen menestymiseksi. Minut tuntevat tietävät, etten millään pysty pitämään suutani kiinni, jos maaseudun yrittäjien asemaa yritetään jollain tapaa heikentää.