Peurakannan leikkauksen tarkastelussa tulee keskittyä erityisesti 25 riistanhoitoyhdistyksen alueella olevaan tiheimmän kannan alueeseen.  LUKE:n kanta-arvion mukaan kaikkein rajuin talvehtiva peurakanta on Punkalaitumella, yli 90 yksilöä tuhannella hehtaarilla. On hämmentävää, etteivät ennätykselliset saalismäärät, 68 peuraa/1000 ha Punkalaitumella ja 59 peuraa/1000 ha Urjalassa, näy paikallisesti merkittävänä kannan laskuna.  Riistanhoitoyhdistystasolla esitettyjä kanta-arvioiden lukuja voidaan arvostella ja kanta-arvion kehitystyö taustalla onkin menossa. Nyt on kuitenkin huomattava, ettei tiheimmän kannan alueella ole vähäisintäkään riskiä kannan liian suuresta leikkaamisesta.   

Hyvässä ravintotilanteessa peurakanta lisääntyy erittäin tehokkaasti. Ei ole mitään järkeä, että samaan aikaan kun yritämme leikata kantaa, lisäämme peurakannan lisääntymistä ruokinnalla.  Rajoitettu ruokinta kyttäyspaikoilla on tarpeen, mutta muuten ruokinta tulee ottaa kriittiseen tarkasteluun.  

Valtakunnallisesti peurakolarien määrä kasvoi viime vuonna edelleen. Nyt onnettomuuksia sattui yli 6600 kpl, joista pelkästään Varsinais-Suomessa lähes kolmannes. Siellä kolareiden määrä kasvu oli yli 8%. Pahimmilla alueilla moni tielläliikkuja joutuu tekemään reittivalintoja ei suorimman reitin vaan parhaiten aidatun tieosuuden mukaan.

Tiheimmän kannan alueella maanviljelijät ovat aivan kohtuuttomassa tilanteessa. Vahingon korvauksia maksettiin viime vuonna yli 300 viljelijälle noin 230 000 euroa. Nämä edustavat vain pientä osaa vahingon kärsijöistä. Jokseenkin kaikki kelpaa peuralle. Korvattujen lajien listalla ovat ainakin Härkäpapu, Kaura, Kevätrapsi, Kevätrypsi, Kevätvehnä, Kumina, Mallasohra, Mansikka, Porkkana, Rapsi, Rehuherne, Ruis, Ruokaherne, Ruokaperuna, Salaatti, Sokerijuurikas, Syysohra, Syysrapsi, Syysruis, Syysvehnä ja Tilli. Erikoiskasvien viljely onnistuu käytännössä ainoastaan investointeja vaativien aitausten suojassa. Peurat aiheuttavat vahinkoja myös metsissä pienissä taimikoissa. 

Moni metsästysseura teki viime kaudella ison urakan ja arvokkaan työn. Haasteellisista keliolosuhteista huolimatta saalismäärää onnistuttiin nostamaan ennätyksellisesti yli 60 000 yksilöön. Kasvua edellisvuodesta oli 15 %. Metsästäjät ansaitsevat siitä reilun kiitoksen.

Kaikesta ponnistelusta huolimatta tiheimmän kannan alueen peurakanta säilyi edelleen ennallaan. Metsästyksen olosuhteet lumen puuttuessa olivat vaikeat ja osin mahdottomat.  Huoli on kuitenkin siinä, että kuka voi taata, ettei seuraava talvi ole samanlainen.

Seuraavan kauden kaatolupien haku on juuri päättynyt. On erittäin tärkeää, että tiheimmän kannan alueella (noin 25 RHY:tä) haetaan kaatolupia niin paljon, että lupia on varmasti liikaa. Käytännössä tämä merkitsee, lähtötilanteesta riippuen, 20-50 % kaatolupamäärän lisäystä nykytasoon. Tällä varaudutaan siihen, että toivottavasti mahdollisimman monen seuran koko metsästyspotentiaali vapautetaan käyttöön heti jahtikauden alussa. Tämä tarkoittaa sitä, että heti kauden alussa koko lupamäärä on kaikkien jäsenten käytössä ilman jäsenkiintiöitä ja seuranta kohdistuu ainoastaan ammuttujen eläinten yhteismäärään ja lupien riittävyyteen.

Jos edellä mainitun muutoksen jälkeen vieläkin epäillään, että jäsenten voima ei riitä, sitten seura voi harkita mahdollisimman joustavaa vieraslupakäytäntöä. Esimerkiksi siten, että jokaisella jäsenellä on lupa kutsua jahtiin yksi vieras nimellisellä osallistumismaksulla. Seurat tekevät itsenäisesti päätöksensä. Toivottavasti kaikki seurojen käytössä olevat keinot otetaan käyttöön.

Vain tulokset ratkaisevat. Kaikkein tiheimmällä alueella kannan leikkauksen aloitusta on yritetty vähintäänkin kolmena vuonna peräkkäin.  Olemme vääjäämättä siinä tilanteessa, että joudumme tunnustamaan, etteivät vanhat konstit enää riitä. Tihentymäalueeseen kohdistuville lainsäädäntömuutoksille on valtava paine. Onko se vasan vapauttaminen luvanvaraisuudesta, minimilupa-alueen pudottaminen 100 hehtaariin vai luvanvaraisuudesta luopuminen kokonaan?  Nyt tarvitaan keinovalikoimaan jotakin täysin uutta.

Timo Leskinen

kenttäjohtaja

puukauppa, riistapolitiikka, maakuntaedunvalvonnan johtaminen

+358 40 075 4235

aiheet: riistapolitiikka, peurakanta