MTK lausunto esitysluonnoksesta sähkön siirtohintojen nousua hillitsevistä toimista

Takaisin MTK lausunto esitysluonnoksesta sähkön siirtohintojen nousua hillitsevistä toimista

Lausunto

MTK lausunto esitysluonnoksesta sähkön siirtohintojen nousua hillitsevistä toimista

14.02.2020

Työ- ja elinkeinoministeriö

MTK pitää esitettyjä lainsäädäntömuutoksia perusteltuina siirtohintojen nousun hillitsemisen näkökulmasta. Lainsäädäntömuutokset madaltavat osaltaan siirtohintojen nousupainetta, mutta eivät pitkälläkään aikavälillä johda kehitykseen, jossa siirtohinnat saataisiin käännettyä laskevalle uralle. MTK pitää perusteltuna, että haja-asutusalueiden hintakehityspaineeseen on etsitty keinoja. MTK haluaa kuitenkin kiinnittää huomiota kahteen nyt toteutuvaan näkökulmaan. Etäisyysriippumattoman hinnoittelun takia asiakkaat maksavat jakeluverkossa yhtäläisiä hintoja siitä riippumatta, mikä toimitusvarmuuden taso heillä on. Tästä huolimatta viimeiset asiakkaat saavat edellytetyn toimitusvarmuuden vaatimustason 23 vuotta myöhemmin kuin ne, joilla taso täyttyi lain voimaantullessa. Käytännössä viimeisenä toimitusvarmuuden vaatimustaso täyttyy haja-asutusalueiden syrjäisimpien verkkojen varrella toimiville. Vakiokorvausmenettelyn parantaminen on tältä osin tervetullut uudistus. 2000€/asiakas/keskeytys leikkuria vakiokorvauksen enimmäismäärässä voidaan pitää varsin alhaisena tilanteessa, jossa sähkönjakelun keskeytyminen voi esimerkiksi vaarantaa maatilan eläinten veden saannin. Vakiokorvausmenettely ei siis miltään osin korvaa tarvetta huolehtia maatilojen sähkön saannista häiriötilanteissa varavoimanlähteiden avulla.

MTK kiinnittää huomiota, että erityisesti vuodesta 2015 alkaen sähkön verottomat reaaliset siirtohinnat ovat nousseet merkittävästi. Kehitys on tapahtunut erittäin alhaisten ja laskevien markkinakorkojen aikana, joten siirtohintojen nousua ei voida perustella ainakaan rahoituskulujen kehityksellä, vaan hintakehityksen taustalla ovat muut syyt.

MTK:n mukaan suoraviivainen tapa hillitä siirtohintojen nousua, olisi ollut madaltaa siirtohintojen valvonnassa käytettävän WACC-mallin sisältämän kohtuullisen tuoton korkokantaa vuosien 2020-2023 5,73%-4,76% tasolta matalammaksi. Sähkön siirto on yhteiskunnan eri toimijoiden kannalta välttämättömyyshyödykkeen siirtoa, jonka operoinnin järjestävät alueellisina monopoleina toimivat siirtoyhtiöt. Em. huomioon ottaen siirtoyhtiöiden harjoittama liiketoiminta sisältää merkittävästi keskimääräistä liiketoimintaa pienemmän markkinariskin. Nykyisin käytössä oleva kohtuullisen tuoton määrittävä korkokanta ei heijastele toiminnan markkinariskiprofiilia tai vallitsevaa markkinakorkotasoa. Mainittakoon että yleisesti rahoitusmarkkinoilla riskittömänä pidettävä USA:n kymmenen vuoden valtionlainan korko on tällä hetkellä noin +1,62% ja Saksan kymmenvuotisen valtionlainan korko noin -0,38%. Ruotsissa lainsäädäntö sallii vastaavassa toiminnassa kohtuullisen tuoton korkokannaksi 2020-2023 +3,92%, eli 1,28% Suomea alhaisemman kohtuullisen tuoton. MTK kuitenkin huomioi, että kohtuullisen tuoton korkokannan on oltava sellaisella tasolla, että rahoitus verkkojen siirtovarmuuden ylläpitämiseksi on järjestettävissä. Em. huomioiden MTK pitää ongelmallisena, että yksityiskohtaisen lainsäädännön antaminen kohtuullisen tuoton tasosta on katsottu johtavan rikkomusmenettelyyn jäsenvaltiota kohtaan ja siten se on rajattu tässä yhteydessä keinovalikoiman ulkopuolelle. MTK uskoo, että tarve tarkastella siirtohintojen kehitystä pidemmällä aikavälillä ja hintakehitykseen vaikuttavia syitä ei poistu, vaan valvontamallin pitkäjänteinen kehittäminen on tarpeen myös jatkossa, että sähkön toimitusvarmuus pystytään järjestämään kustannustehokkaasti kaikille suomalaisille asuinpaikasta ja elinkeinosta riippumatta.