Lausunto

MTK:n kommentit koskien Eläinten hyvinvointikorvauksen sitoutumisehtoja vuodelle 2018

29.11.2017

Maaseutuvirasto

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry kiittää mahdollisuudesta kommentoida eläinten hyvinvointikorvauksen sitoutumisehtoja vuodelle 2018.

MTK:n kotieläinsektoreilta esitetään muutamia täsmennyksiä ja lisäyksiä nykyisiin toimenpiteisiin.

Eläinlajikohtaisiin toimenpiteiden osalta MTK haluaa tuoda esiin:

1) Lihasiipikarja-ala esittää seuraavaa:

Vuonna 2015 alkaneella ohjelmakaudella siipikarjalle alettiin maksaa eläinten hyvinvointikorvausta. Yhtenä toimenpiteenä on siipikarjan tasot, rampit ja orret. Orsien määrästä puolet voidaan laskea toteutuvan rehu- ja juomalinjoista, jos ne täyttävät orsien vaatimuksen. Asetusluonnoksessa tämä mahdollisuus on poistettu ja koko orsivaatimus tulee toteuttaa siihen tarkoitukseen erikseen asennetuilla orsilla. Lihasiipikarja-ala vastustaa muutosta ja vaatii nykyisen mukaisen määritelmän säilymistä asetuksessa.

Esitetystä muutoksesta on käyty neuvotteluja MMM:n ja tuottajien välillä. Ministeriö on perustellut muutosta muun muassa seuraavilla seikoilla:

- Rehu- ja juomalinjojen käyttö orsina ei ole hygieenisiä.

- Tutkimuksen mukaan vain 4-8 % linnuista käyttää orsia.

Käydyissä neuvotteluissa tuottajat olivat ehdollisesti myöntyväisiä esitetylle muutokselle. Ehtona oli, että hallinto sitoutuu siihen, että myös tulevan ohjelmakauden ohjelmassa säilyy siipikarjan hyvinvointikorvauksessa orsitoimenpide. Tämä on sen vuoksi tärkeää, että nyt hallinnon poukkoilevan linjanmuutoksen vuoksi tuottajat joutuvat investoimaan ruokinta- ja juomalinjojen korvaaviin orsiin vain kolmen vuoden ajaksi. Pitkäjänteinen toiminta edellyttää vähintään koko ohjelmakauden, eli minimissään viiden vuoden toimenpiteen kestoa. MMM on ilmoittanut, että se ei voi sitoutua toimenpiteen jatkumiseen yli ohjelmakauden. Tämän vuoksi tuottajat katsovat, että asiasta ei ole sovittu mitään ja että alkuperäinen sitoumusehto tulee tältä osin pitää voimassa.

Lihasiipikarja-ala korostaa, että MMM on hyväksynyt rehu- ja vesilinjat ensimmäistä sitoumusehtoa laadittaessa. Samoin sitoumusehdot on hyväksytty komissiossa. Tässä yhteydessä tehtiin jo arvio muun muassa käytännön vaikutuksesta rehu- ja vesihygieniaan. Silloin on todettu, kuten nytkin voidaan toistaa, että niiden käyttö orsina ei ole hygieeninen ongelma. Tilanne ei ole muuttunut kahdessa vuodessa.

Asetuksen perusteluissa viitataan ELT Eija Kaukosen tutkimukseen, jossa todettiin broilereiden käyttävän orsia vain vähäisissä määrin (linnuista 4-8 %). Käytännön havainnot osoittavat muuta: vaihtelu eri kasvatuserien välillä on suurta, useimmissa tapauksissa käyttömäärät ovat arviolta selvästi suurempia kuin Kaukosen tulokset. Kyseessä on yksittäinen tutkimus, joka poikkeaa käytännön kokemuksesta, eikä sen perusteella voi perustella nyt esitettävää muutosta.

2) Maitoala esittää kommenttinaan seuraavaa:

- Sitoumusehdoissa oleva maitomäärien mittaus ”vähintään 8 viikon välein” esitetään muutettavaksi muotoon vähintään 6 kertaa vuodessa.

- Sitoumusehdoissa vasikoille annettavan rehun ominaisuudet: "Vasikan rehussa on oltava riittävästi rautaa siten, että vasikan keskimääräinen hemoglobiinipitoisuus on oltava vähintään 4,5 millimoolia litrassa verta...": Maitoala katsoo, että millimooliraja lisää byrokratiaa ja tahattomia ehtorikkomuksia ja esittää, että raja olisi määriteltävä siten, että sen vähäisestä satunnaisesta alittamisesta ei tule seuraamusta.

- Vasikoiden iglukasvatus: Toimenpide 1.2 a Vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen I (pinta-alavaatimuksilla):

Maitoala esittää, että ehdot tulisi muuttaa siten, että iglun edessä oleva aidattu alue myös kattamattomana luettaisiin mukaan tilavaatimukseen ja juomaveden saantivaatimuksen katsottaisiin täyttyvän iglussa normaalilla ja tarkoituksenmukaisella juotolla. Ilman kyseistä vasikkatoimenpidettä sitoumuksesta saatava korvaus voi olla niin mitätön, että sitoutuminen ei ole enää taloudellisesti perusteltua.

3) Lammas- ja vuohitoimenpiteiden osalta lammas- ja vuohiala haluaa tuoda esiin, että asiakastunnusten tulisi kelvata tilatunnusten ohella, koska minimipinta-alavaatimusta ei EHK:ssa ole. Tilatunnuksen saaminen edellyttäisi nykyään tietyn minimipinta-alan korvauskelpoista peltoa. Lammas- ja vuohiala korostaa lisäksi, että virallisen rekisterin tulisi riittää osoitukseksi siirtohetkestä.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Antti Sahi
toiminnanjohtaja

Leena Suojala
asiantuntija