Suomalaisen sokerijuurikkaan historia on lähes yhtä pitkä kuin itsenäisen Suomen historia. Sokerijuurikkaan ja kotimaisen sokerin tuotannon sekä itsenäisen Suomen vaiheissa on myös monia yhtäläisiä piirteitä: liikkeelle lähdettiin hapuillen ja olemassaolosta on jouduttu taistelemaan.

’’Tuskinpa löytyy toista viljelykasvia, jonka kohdassa liikkeelle lähtö on ollut yhtä räväkkä’’ Juha Marttila pohtii puheessaan sokerijuurikkaan viljely 100 vuotta -juhlassa Yläneellä.

’’Koska Suomen luonnonolosuhteet asettavat rajoja sokerijuurikkaan tuotannolle, kilpailustrategiamme perustuu vastuullisuuteen ja laatuun, josta ei tule tinkiä. Ala on yhdessä ponnistellut juurikkaan viljelyalan, satotasojen ja kannattavuuden nostamiseksi. Työ on hyvässä alussa, mutta paljon on vielä tekemättä ’’, Marttila sanoo puheessaan.

’’Näen, että Säkylän tehdas on tulevaisuudessa laaja-alainen biojalostamo, joka tuottaa ruokaa, rehuja ja biomateriaaleja luoden sekä hyvinvointia Suomeen että kestävää kehitystä maapallolle. Biotalous on tulevaisuus’’, Marttila vakuuttaa.

’’Ilmastonmuutoksen torjunnassa juurikas on 15,5 tn/ha hiilensidontakyvyllään yksi Suomen biotalouden suurista tulevaisuuden mahdollisuuksista. Sokerijuurikas on tulevaisuuden kasvi", linjaa MTK:n sokerijuurikkaan neuvotteluryhmän puheenjohtaja Pekka Myllymäki.

MTK:n puolesta sokerijuurikkaan hinnasta ja toimitusehdoista viljelijöitä edustava neuvotteluryhmä kiittää kaikkia suomalaisen sokerin tuotantoon osallistuvia tahoja aina pellolta pöytään asti.

’’Sokerijuurikkaan 100-vuoden merkkipaalu on huoltovarmuutta ja työllisyyttä, mutta globaalisti tarkasteltuna myös sosiaalisesti kestävää ja luonnon monimuotoisuutta turvaavaa tuotantoa", Myllymäki päättää.

aiheet: sokerijuurikas