Takaisin Paimelan koululaiset pääsivät viemään linnunpönttöjä lähimetsään

Uutinen – Metsätalous ja metsänomistaminen

Paimelan koululaiset pääsivät viemään linnunpönttöjä lähimetsään

11.04.2019

Metsänhoitoyhdistysten linnunpönttökampanja on käynnissä parhaillaan. Eteläisessä Suomessa linnut jo kohta aloittelevat pesimäpuuhiaan, joten ajankohta pönttöjen ripustamiselle on otollinen.

Hollolassa Paimelan alakoululaisilla oli linnunpönttöpäivä 11.4. Keli oli vielä viileä, mutta aamun teoriatunnin perusteella monet ekaluokkalaiset olivat jo nähneet yleisimpiä muuttolintuja tänä keväänä.

Teoriaosuudessa Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen Tiina Mansikkamäki kertoi lintujen elintavoista ja tarpeista, metsänhoidosta sekä siitä, miten kolopesijöiden elämää voi auttaa metsänhoidolla tai muuten, kuten vaikka pesäpönttöjä ripustamalla. Tai yritti kertoa. Ekaluokkalaiset osoittautuivat niin innokkaiksi lintukokemustensa kertojiksi, että hän ei meinannut saada suunvuoroa ollenkaan.

” Linnut on kiinnostavia, kun ne lentää.”  ”Meidän pihassa oli fasaani. Isi otti sen kiinni ja pisti häkkiin ja vei sen häkissä metsään. Siellä se pääsi vapaaksi.” ”Kerran iskä oli tehny lettuja ja kun ne meni vähän pilalle, se vei ne pellolle ja sit kurjet kävi syömässä ne.” ”Meillä oli mökillä sorsanpesä. Me käytiin katsomassa sitä joka päivä ja sinne oli tullut aina yksi muna lisää.”

- Linnut kertovat myös siitä, miten hyvin meidän luonto voi, kertoi Mansikkamäki. Mitä enemmän lintuja, sitä paremmin luonnolla menee. – Millaisessa metsässä on oikein paljon lintuja?  - Sellaisissa, missä on koivuja, siis lehtipuita. Ja ylipäätään monia eri puulajeja. Lapset osasivat nimetä monia lehtipuita: haapa, tammi, vaahtera, pihlaja. Kaikkia niitä löytyi myös koulun pihametsistä.

Monet lapsista olivat myös nähneet tai kuulleet pöllöjä. – Pöllöt ovat tärkeitä, koska ne syövät myyriä. Jos myyriä on liikaa sellaisessa taimikossa, jossa kasvaa pieniä puita, ne voivat syödä kaikki pienet puuntaimet. Mutta jos metsänreunaan ripustaa pöllölle pöntön, pöllöllä on siellä paljon ruokaa, myyrät vähenevät ja pienet puuntaimet säästyvät, kertoi Mansikkamäki.

Tuure ja Väinö kertoivat olevansa jo kaikkitietäviä lintumiehiä. Molemmat olivat olleet linnunpönttöjä viemässä ennenkin.

Lopuksi käytiin ripustamassa kaksi pönttöä koulun rantametsään. Vesijärven rannat ovatkin linnuille oikein hyviä pesämaastoja, sillä tiheätä lehtipuustoa ja vaihtelevaa rantamaisemaa riittää.



aiheet: metsänhoitoyhdistykset, luonnon monimuotoisuus