Puumarkkinat ovat olleet normaaliin tapaan rauhalliset lomakaudella heinäkuussa. Loppukesä syksyä kohti on kuitenkin odottavan toiveikas. Puun hintataso on kohonnut alkuvuodesta, mutta ei ole pysynyt lähellekään lopputuotteiden hintatason vauhdissa. Metsäyhtiöiden tuloksentekokyky on huipussaan ja siten puustamaksukyky on poikkeuksellisen hyvä. Metsäteollisuuden pystyvarastot ovat jääneet alkuvuoden vähäisestä puukauppamäärästä johtuen alhaisiksi.

Tilanne on siis metsänomistajan kannalta lupaava syksyn puukauppoja ajatellen. Erityisesti kuitu- ja energiapuun kysyntä on korkealla tasolla. Toisaalta julkisestikin ihmetellään tilanteeseen nähden alhaista kuitupuun hintaa.

Metsänhoitoyhdistyksien puukaupalliset palvelut tarjoavat metsänomistajille varmimman tavan kilpailuttaa puukaupat. Puun ostajien puukauppatarjouksissa onkin erittäin suuria eroja. Paras tarjous voi löytyä vain reilun kilpailutuksen kautta ja vastata paremmin teollisuuden kykyyn maksaa puusta vastuullisemmin alkutuottajalle.

Metsäteollisuus tarvitsee kuitupuuta yksityisiltä metsänomistajilta

Metsänomistajille on avautumassa myyjän markkinat, sillä puun tuonti Venäjältä on romahtanut ja metsäteollisuuden puuvarannot ovat alhaisella tasolla. Toisaalta tehtaita ei ole kannattavaa pitää seisomassa, sillä metsäyhtiöt kykenevät tekemään lopputuotteiden hinnannousun turvin ennätyssuuria tuloksia. Valtaosa Suomen puusta ja puun käytön lisätarpeesta on saatavissa kotimaasta yksityisten metsänomistajien metsistä. Puun ostajien kannattaakin pitää hyvänä tärkeintä asiakasryhmää turvatakseen puun saanti.

Venäjän puun tuonnista suuri osa on ollut koivukuitua ja energiahaketta. Toisaalta Venäjältä on tuotu paljon muutakin energiasektorin raaka-ainetta, kuten öljyä, kaasua ja sähköä. Nyt näiden jakeiden tuonti on hiipunut ja loppumassa. Tämä on johtamassa voimakkaaseen energiakriisiin. Metsäpolttoaineiden kysyntä tuleekin olemaan poikkeuksellisen voimakasta. Turpeen nostokaan ei ole enää samoissa lukemissa kuin aiemmin eikä siitä ole paikkaamaan tilannetta. Toisaalta energiapuun korjuu on myös kausiluonteista ja korjuumäärät lienevät jäämässä alhaisiksi. Energiapuu toimii kuitenkin veturina kuitupuulle, eikä ole enää pelkkä perälauta.

Kuitupuusta lähes puolet meneekin sellunkeitossa energiaksi. Energian kysyntä ja hinta voikin alkaa määrittämään myös puun hinnoittelua. Näin joustavat ja oikeudenmukaiset puumarkkinat toimisivat. Metsäyhtiöiden lisäksi puusta kilpailevat myös paikalliset energiayhtiöt ja kilpailun kiristymisen pitäisi tehdä hyvää puumarkkinoille.

Puun energia-arvo voi kohota arvoon arvaamattomaan. Tavallisen jalostukseen menevän puuaineksen voi ajatella energia-arvotavarana, sillä yksi kuutio puuta vastaa 2000 kilowattituntia energiaa. Keskimääräinen hinta esimerkiksi sähkölaskussa on ollut viime aikoina noin parikymmentä senttiä kilowattitunnilta, joten puukuution energia-arvo olisi noin 400 €. Metsänomistajakorvaus esimerkiksi energiapuusta on ollut keskimäärin vain sadasosa edellä mainitusta summasta.

Puukauppojen kilpailuttaminen metsänhoitoyhdistyksen kautta

Puukaupat kannatta kilpailuttaa, sillä puun ostajien väliset erot tarjouksissa ovat tällä hetkellä suuria. Puukaupan kilpailuttaminen on varminta toteuttaa oman metsänhoitoyhdistyksen kautta. Metsänhoitoyhdistyksessä toimihenkilö vertailee tarjoukset katkonnan ja hintojen sekä muiden sopimusehtojen perusteella. Näin puukauppa on myös automaattisesti metsänomistajien edunvalvonnan piirissä. Metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilöllä on paras kokemus paikallisista olosuhteista, joten hän kykenee huolehtimaan hyvin korjuun valvonnasta ja viestinnästä metsänomistajalle.

Kalle Karttunen, tutkimuspäällikkö

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Päivitettyjä tilastoja puumarkkinoilta ja metsäteollisuudesta, metsänhoitoyhdistysten valtakirjakauppojen hintatilastot sekä Luonnonvarakeskuksen puukaupan viikkotilastot löydät osoitteesta https://www.mtk.fi/puumarkkinat

aiheet: puumarkkinakatsaus