Sisältöjulkaisija

null Ratkaisut ja tahto ruoantuotannon hiilidioksipäästöjen vähentämiseen on olemassa

Uutinen

Ratkaisut ja tahto ruoantuotannon hiilidioksipäästöjen vähentämiseen on olemassa

29.11.2019

Suomalaiset viljelijät haluavat tehdä merkityksellisiä ilmastotekoja.

Ruoka ja sen tuotantotavat kiinnostavat nyt enemmän kuin koskaan. Yhteiskunnallisessa keskustelussa on tärkeää kertoa myös ilmastoviisaista viljelymenetelmistä ja tehdä tunnetuksi suomalaisen ruoantuotannon erityispiirteitä. Ruoantuotanto ja maanviljely ovat biologinen prosessi, joka tuottaa hiilidioksidia, mutta myös sitoo sitä. Maataloudessa erityisesti pelto ja kasvit pystyvät tuottamaan ratkaisuja ja keinoja kasvihuonekaasujen sitomiseksi ja jopa mahdollisesti tarjoamaan tulevaisuudessa päästökompensaatiota muille sektoreille.

-  Meillä on haaste, koska ruoantuotanto aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä, mutta meillä on myös ratkaisut ja keinot vähentää päästöjä, sitoa hiiltä ja saada tuotanto kohti hiilineutraaliutta. Tästä on jo käynnistynyt alalla monia hyviä esimerkkejä, sanoo johtava asiantuntija Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitosta.


Ratkaisut ovat maan päällä ja maan alla

Lähtökohta maatalouden ilmastotyölle ovat tuottavat ja hyvinvoivat pellot, eläimet ja metsä sekä ennen kaikkea hyvinvoiva viljelijä. - Nämä ovat jokaisen maatilan arjen ilmastotyötä. Suomalainen maatalous kantaa oman vastuunsa ilmastotyössä, jotta kuluttajat voivat syödä korkealaatuisia kotimaisia tuotteita hyvällä omallatunnolla. Ilmastotoimet maatiloilla pohjautuvat jo vuosikymmeniä sitten aloitettuun järjestelmälliseen ympäristötyöhön, muistuttaa Peltonen.

Monipuolinen viljely auttaa ilmastonmuutoksen hillinnässä. Se on myös riskien hallintaa ilmastonmuutoksen edetessä ja sään ääri-ilmiöiden yleistyessä. - Ei ole olemassa yhtä ratkaisua, vaan toimet koostuvat yksittäisistä isoista ja useista pienistä toimista. Yksi tärkeimmistä toimista peltoviljelyssä on tähdätä aktiiviseen kasvuun sekä maan päällä että maan alla, mikä johtaa hyvään satoon ja korkeaan hiilensidontaan. On muistettava, että vain aktiivisesti kasvavat kasvit pystyvät poistamaan hiilidioksidia ilmakehästä. Kasvipeitteinen viljely sitoo ja vähennetty maanmuokkaus pitää hiiltä pellossa. Kestävät ratkaisut ovat monipuolisia, eivät ääripäitä, kuvaa ympäristöjohtaja Liisa Pietola MTK:sta.


Suomalaista maitoa voi juoda ja lihaa syödä hyvällä omallatunnolla

Märehtijöillä on ainutlaatuinen rooli suomalaisessa ruoantuotannossa. Nurmirehu nautojen ruokinnassa mahdollistaa hiilen sitomisen monivuotisen nurmen juuristoon. - Aikoinaan nautojen maidon ja lihan tuotannolla taattiin Suomen ruokaturva. Nyt voidaan tuottaa korkealaatuisia elintarvikkeita myös vientiin.

Emme voi perustella muiden maiden eläintuotantoa ilmastoystävällisyydellä, ja meidän on vaikeaa esittää argumentteja niiden puolesta. Suomi voi sen sijaan näyttää suuntaa vähäpäästöisten ja samalla ravitsemuksellisesti korkealaatuisten maito- ja lihatuotteiden tuottamisessa, sanoo Peltonen ja jatkaa, -Suomalaiset viljelijät haluavat tehdä merkityksellisiä ilmastotekoja ja voimme tukea tätä työtä valitsemalla suomalaisia tuotteita.

Maatilojen energiaratkaisut ja -tehokkuus ovat tärkeässä roolissa jo kannattavuuden näkökulmasta. Energiaratkaisut kytkeytyvät hiilen sidontaan erilaisissa biomassoissa, tuotteissa ja palveluissa. Lisäksi ne luovat markkinoita hiiltä sitovalle ja peltojen kasvukuntoa lisäävälle nurmituotannolle alueilla, missä sillä ei ole muita markkinoita, muistuttaa johtava asiantuntija Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitosta.


Oikeat toimet oikeisiin kohteisiin omalla tilalla

Maatiloilla tarvitaan myös uusia ilmastoratkaisuja.  - Tarvitsemme tutkimuksellisesti todennettuja, mitattuja tuloksia hiilipäästöistä ja hiilen sidonnasta, jotta osaamme arvioida erilaisten viljelymenetelmien todellisia vaikutuksia ja suunnata oikeat toimet oikeisiin kohteisiin. On myös oikeudenmukaista, että maatiloilla tehty ilmastotyö ja toimenpiteet viedään kansallisiin laskelmiin, kun päästöistä raportoidaan, sanoo Peltonen.

Maatilojen ilmastoviisasta toimintaa on myös ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Luonnonvaroista riippuvat elinkeinot ovat haavoittuvia ilmastonmuutoksen vaikutuksille. - Ilmastonmuutokseen varautumisessa olennaista on esimerkiksi maan kasvukunnon hoito ja viljelykiertojen monimuotoistaminen, karjataloudessa puolestaan monipuoliset nurmikasviseokset lisäävät satovarmuutta kasvukausien sääolojen vaihdellessa. Kukin maatila on ainutlaatuinen, ja niinpä ilmastoviisaat ratkaisut ovat kullekin tilalle erilaisista palasista rakentuva kokonaisuus, korostaa tutkija Riitta Savikko Luonnonvarakeskuksesta.

 - Oma lukunsa on tulevaisuudessa avautuva ilmastoyrittäjyys uutena liiketoimintamahdollisuutena maatiloilla. Tämä vaatii kehittyäkseen lisää tutkittua tietoa, todentamista ja menetelmiä, kuvaa Pentti Meriläinen Biocode Oy:stä ja jatkaa, - Oman tilan tiedoilla laskettava tuotannon ja tuotteiden hiilijalanjälki antaa täsmätietoa, mihin asioihin tilalla voidaan vielä kiinnittää huomiota.  Pilottiemme mukaan Biocode-laskurit antavat jo nyt hyvän käsityksen tuotannon hiilijalanjälkeen eniten vaikuttavista tekijöistä. Lisäominaisuuksien kehittäminen on tärkeää tilakokonaisuuden hiilitaseen hahmottamiseksi. Yhtenä työvälineenä on myös energiasuunnitelma, jossa tunnistetaan kannattavimmat keinot energiatehokkuuden parantamiseen ja uusiutuvan energian ratkaisuihin.


Lisätietoja

johtava asiantuntija Sari Peltonen, ProAgria Keskusten Liitto, puhelin 050 341 4406, sari.peltonen@proagria.fi

johtava asiantuntija Maarit Kari, ProAgria Keskusten Liitto, puhelin 040 536 6411, maarit.kari@proagria.fi

toimitusjohtaja Pentti Meriläinen, Biocode Oy, puhelin 040 589 8860, pentti.merilainen@biocode.fi

ympäristöjohtaja Liisa Pietola, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, puhelin 050 438 4014, liisa.pietola@mtk.fi

tutkija Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus (Luke), puhelin 029 532 6778, riitta.savikko@luke.fi

markkinointi- ja viestintäjohtaja Suvi Anttila, puhelin 040 560 8551, suvi.anttila@proagria.fi



aiheet: ilmasto, hiilensidonta, energia, biocode, proagria