Lausunto

Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi metsästyslain sekä rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennalta ehkäisemisestä ja korvaamisesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta

08.06.2026

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta

MTK tukee valkoposkihanhen ja merimetson siirtämistä metsästyslain piiriin sekä tarpeettomien  metsästysrajoitusten poistamista sekä suojametsästyksen mahdollistamista samalla kun  huolehditaan vahinkojen oikeudenmukaisesta korvaamisesta elinkeinonharjoittajille.

Vahinkoalueiden elinkeinonharjoittajien näkökulmasta esitetyt muutokset ovat välttämättömiä. EU-komissio on toistuvasti painottanut lintudirektiivin tarjoamia joustoja vahinkojen vähentämisessä.  Maaliskuussa 2026 julkaistussa komission lintudirektiivin ohjeasiakirjassa merimetson ja  valkoposkihanhen osalta todetaan mahdollisuusuudet vahinkoa aiheuttavien lintupopulaatioiden  vähentämiseen.

Viljelijöiden mahdollisuudet harjoittaa elinkeinoaan ovat heikentyneet valkoposkihanhivahinkojen  vuoksi merkittävästi jo vuosien ajan. Vuonna 2019 korvattujen vahinkojen määrä ylitti yhden  miljoonan euron tason. Vuonna 2025 korvauksia maksettiin jo yli 3,7 miljoonaa euroa. Nykyisillä 
vahinkojen estämisen toimintamalleilla ei ole pystytty suojaamaan viljelyksiä eikä edes kääntämään  vahinkokehitystä laskusuuntaan. Euromääräisten korvaustasojen tarkastelussa on muistettava, että  vahingonkorvaukset kattavat vain osan todellisista vahingoista. Erityisesti Pohjois Karjalassa viljelijät ovat joutuneet sopeutumaan luopumalla syysviljojen kasvatuksesta sekä varautumalla kevään vahinkoihin esimerkiksi hankkimalla ylimääräisiä peltoalueita karjan ruokinnan  varmistamiseksi. Myös tuotannon kokonaan lopettamista on tapahtunut. Varsin tyypillisesti vahingot  toistuvat samoilla alueilla. Samaan aikaan vahinkojen estäminen on käytännössä tehty lähes  mahdottomaksi. Viimeisimmissä ELY-keskusten poikkeusluvissa keväällä sallittiin ainoastaan  äänetön karkotus ja syksyllä tehosteena vain paukkupatruunat. Paikallistasolla yötä päivää 
päivystävät hanhipaimenet ovat olleet käytännössä ainoa ratkaisu. Kustannustehokkuuden  näkökulmasta on täysin järjetön ajatus, että jatkuvasti laajenevat hanhivahingot estettäisiin koko Itä-Suomen alueella paukkupatruunoihin ja hanhipaimeniin perustuen.

Viljelijöiden kannalta on välttämätöntä, että nykyinen vahingonkorvausjärjestelmä säilytetään  ennallaan. MTK tukee esitystä, jonka mukaan rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen  ennaltaehkäisemisestä ja korvaamisesta annettua lakia muutettaisiin siten, että valkoposkihanhien
ja merimetson aiheuttamien vahinkojen korvaaminen jatkuisi nykykäytännön mukaisesti ympäristöhallinnon vastuulla.

Viljelijät ovat kokeneet vastoinkäymisiä myös poikkeuslupien käsittelyssä. Hakemusten käsittely on kestänyt kohtuuttoman kauan. Viimeisin heikennys oli Lupa- ja valvontaviraston poikkeuslupien  käsittelymaksun moninkertaistuminen 1500 euroon. Suojametsästys vähentää ratkaisevasti 
poikkeuslupien hakemisen tarvetta, mutta ei poista sitä kokonaan. Aiempien kokemusten  perusteella MTK olettaa, että riistahallinnossa poikkeuslupien käsittely tapahtuu selvästi nopeammin  ja kustannustehokkaammin kuin ympäristöhallinnon puolella.

MTK tukee myös lakiesitykseen kuuluvaa merimetson suojametsästystä. Merimetsot vaikeuttavat  elinkeinotoimintaa, jotka liittyvät kalastukseen ja kalankasvatukseen. Esitetyn lisäksi olisi perusteltua  sallia ympärivuotinen suojametsästys kalanviljelylaitosten läheisyydessä sekä sallia metsästys 
kalojen tärkeillä lisääntymisalueilla. Merimetson kohdalla karkotusmenetelmien tehostaminen suojametsästyksen keinoin tekee karkotuksesta tehokkaampaa. Lisäksi on syytä kiinnittää kasvavaa  huomiota merimetsojen yleiseen kannanhallintaan ja lajin levittäytymisen estämiseen merialueilta  sisämaahan.

Suojametsästys on joustava toimintamalli ilman ennakolta vaadittavaa poikkeuslupien hakua.  Toimintamalli vähentää byrokratiaa ja tuo lisää tehokkuutta karkotuksen suorittamiseen. Erittäin  merkittävää on se, että viljelijät ja kala-alan yrittäjät saavat karkotuksen käytännön toteutukseen 
metsästäjien tuen. Mahdollisuus saaliin hyödyntämiseen on tässä keskeistä. Lisäksi on  ennakoitavissa, että valkoposkihanhet oppivat jatkossa välttämään pellolla liikkuvaa ”vaarallista”  ihmistä, mikä osaltaan lisää karkotusten tehoa.

Nyt lausunnolla olevassa esityksestä on Ruotsista jo useamman vuoden ajalta rohkaisevat  kokemukset. Aikataulullisesti tärkeä tavoite on, että suojametsästys on käytössä jo tulevana syksynä valkoposkihanhien syysmuuton alkaessa.

Timo Leskinen, kenttäjohtaja

aiheet: metsästys, lausunto, merimetso, valkoposki, vahingot