Eteläisen Suomen talvi oli lämmin ja sateinen. Monilla alueilla tulvat nousivat pelloille useaan kertaan talven aikana, pellolta huuhtoutui pintamaata ja kasvien tarvitsemia ravinteita veden mukana pois. Lisäksi roudan maata parantava vaikutus jäi puuttumaan.
 
-Tämä kaikki tarkoittaa viljelijöille taloudellista tappiota ja viljelijät eivät myöskään halua heikentää vesien laatua, vesistönsuojelun asiantuntija Airi Kulmala MTK:sta korostaa.  
 
Syken mittaustulos keskittyy Saaristomeren valuma-alueelle, jossa fosforikuormitus oli viime talvena moninkertainen vuosien 2000-2019 keskimääräiseen talviaikaiseen kuormitukseen nähden. Kuormituksesta suuri osa tuli maaperän pintakerrosten eroosion mukana. Myöskään pidemmällä aikavälillä fosforin hajakuormitusta ei ole saatu vähennettyä toivotunlaisesti, kun valunta on lisääntynyt.

Viljelijöillä laajasti vesiensuojelutoimenpiteitä käytössä

Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kirjo ja laajuus ovat kasvaneet merkittävästi maatalouden ympäristökorvausjärjestelmän myötä. Viime vuonna Varsinais-Suomen maataloustukea hakeneiden viljelijöiden peltoalasta oli ympäristösitoumuksen piirissä 93 %. Pelloista 62 % oli talvella kasvipeitteistä, mikä on tärkeä eroosiota vähentävä toimenpide. Tästä kevytmuokatun alan osuus oli 22 %. Noin puolella kasvipeitteisyyttä ilmoittaneista tiloista kasvipeitteisyyden osuus oli yli 80 % tilan peltoalasta. Tämän lisäksi tiloilla oli mm. suojavyöhykkeitä lähes 7000 hehtaaria ja kerääjäkasveja 12700 hehtaaria. Tiloilla tehdään myös paljon vesiensuojelutoimia ilman korvausta. Talven kuormitus olisi ollut vielä suurempaa ilman vesiensuojelutoimenpiteitä.  

 Ilmastonmuutokseen on varauduttava ja sopeuduttava
 

Ravinteiden huuhtoutumisen on arvioitu lisääntyvän ilmastonmuutoksen myötä. Syken tiedotteessa viitatun tutkimuksen mukaan fosfori- ja typpikuormitus voivat pahimmillaan kasvaa kolmanneksella vuoteen 2060 mennessä. Samaisen tutkimuksen mukaan tilanne ei ole kuitenkaan näin lohduton, jos maatalous pystyy kunnolla sopeutumaan ilmastonmuutokseen. Tällöin typpikuormitus ei välttämättä nousisi lainkaan ja fosforikuormitus laskisi nykyisestä.

-Tämä vaatii kuitenkin määrätietoista työtä viljelijöiltä ja tutkittua tietoa päätösten teon tueksi. Ensimmäinen askel työssä on vesiensuojelutoimenpiteiden entistä tarkempi kohdentaminen sinne, missä kuormitusriski on suurin sekä elävän talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen, Kulmala sanoo.  

Valuma-aluekohtaisella suunnittelulla ja veden virtaukseen vaikuttamalla voidaan pyrkiä vähentämään mm. tulvahaittoja. Nopeasti toteutettavilla kipsi- ja rakennekalkkikäsittelyillä saadaan lisäaikaa hitaammin toteutettavien, mutta pitkävaikutteisten toimenpiteiden tekemiselle. Yksi tällainen on maan rakenteen parantaminen.  

MTK valmistelee parhaillaan järjestön vesiohjelmaa, jossa tullaan esittämään toimintatapoja maa- ja metsätalouden vesistövaikutusten vähentämiseksi. Parhaimmillaan toimenpiteet ratkaisevat samanaikaisesti vesiensuojeluun, ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuteen liittyviä haasteita.  
 

Airi Kulmala

asiantuntija, ympäristö

maa- ja metsätalouden vesiensuojelu, eläinsuojien ympäristöluvat ja ilmoitusmenettely, ravinteiden kierrätys, BFFE, yleiset maa- ja metsätalouden ympäristönsuojelukysymykset

+358 40 075 5454

aiheet: itämeri, vesiensuojelu