RED II jakaa mielipiteitä
Blogi – Metsätalous ja metsänomistaminen
RED II jakaa mielipiteitä
17.01.2018
Vuoden 2016 marraskuussa Euroopan komissio julkaisi ehdotuksen uudesta uusiutuvan energian raaka-aineiden kestävyysdirektiivistä eli RED II:sta. Sen on tarkoitus olla voimassa vuosina 2020 - 2030. Direktiivi tulee sisältämään sitovat EU-tason kestävyyskriteerit myös kiinteille energiabiomassoille sekä kestävyysvaatimuksia biomassojen tuottamiselle metsissä, pelloilla ja ruohikkoalueilla. Kestävyyskriteerien tavoitteena on tukea bioenergian lisääntyvää käyttöä EU:ssa ja merkittäviä kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä.
Erityisesti kuluneen syksyn aikana RED II on ollut pinnalla, kun jäsenmaat ja Euroopan parlamentti ovat tahoillaan valmistelleet muutosehdotuksia komission pohjaesitykseen. Lokakuussa ENVI-valiokunta antoi oman lausuntonsa ja joulukuussa energianeuvosto vahvisti jäsenmaiden yhteisen neuvoston näkemyksen direktiiviesitykseen. Strasbourgissa on paraikaa menossa täysistuntoviikko, jonka aikana äänestetään myös parlamentin kannasta ENVI-valiokunnan mietinnön pohjalta. Tämän jälkeen on odotettavissa jäsenmaiden, komission ja parlamentin väliset kolmikantaneuvottelut, paikallisslangilla trilogit.
RED II on alusta alkaen ollut kiistelty aihe. On ollut mielenkiintoista seurata, miten ja millä perusteella meppien, tutkijoiden ja muiden metsä- ja ympäristöihmisten keskuudessa mielipiteet jakautuvat niin Suomessa kuin muuallakin EU:ssa. Direktiiviä vastaan olevien kanta on, että metsien hakkuut Euroopassa pitäisi lopettaa ja että metsät pitäisi suojella hiilivarastoiksi. Lisäksi puuta ei saisi käyttää energiaksi, eikä sillä ainakaan tulisi korvata fossiilisia polttoaineita. Puolestapuhujat ovat sitä mieltä, että direktiivi olisi keskeinen osa Suomen talouden turvaamista ja sillä Suomi saavuttaisi kasvihuonekaasujen päästövähennysosuutensa.
Ehdotuksen mukaan metsäbiomassojen tuotannon kestävyys tulisi olemaan maakohtaista. Maatasolla pitää olla kansalliset tai alueelliset lait sekä arviointi- ja edistämisjärjestelmät eli kyseessä olisi riskiperusteinen tarkastelu. Tällä menettelyllä voitaisiin varmistaa kestävästi tuotettu metsäbiomassa. Lisäksi valtiolla on oltava hakkuiden laillisuuteen, metsien uudistamisvelvoitteeseen, suojeluun, hakkuiden maaperä- ja biodiversiteettivaikutusten minimointiin ja metsien pitkän aikavälin tuottokyvyn säilyttämiseen liittyvät asiat kunnossa. Valtion tulee myös täyttää ilmastosopimuksiin ja hiilinielujen seurantaan sisältyvät vaatimukset. Myös kasvihuonekaasupäästösäästöjä koskevan kriteerin olisi täytyttävä. Kestävyyskriteerien tulisi täyttyä, jotta valtio voisi saada tukea biomassoista tuotetun sähkön, lämmön ja liikenteen biopolttoaineiden käyttöön. Näiden edellytysten ei luulisi olevan kovin suuri haaste Suomen kaltaiselle edistykselliselle maalle, jossa metsillä on keskeinen rooli taloudessa.
Helpolta ratkaisulta ilmastonmuutokseen äkkiseltään vaikuttava biotalous on saanut osakseen paljon kritiikkiä. Kuten kaikessa politiikassa, keskeisenä ongelmana tässäkin taitavat olla muiden näkökulmien ymmärtämättömyys, omassa kuplassa eläminen sekä kompromissien tekemisen vaikeus. Vaikkakin jotkut tulevat enemmän vastaan kuin toiset. Yhteistyökyky ei ole koskaan pahasta. Toivottavasti tähänkin saadaan kaikkia osapuolia mahdollisimman paljon hyödyttävä ratkaisu aikaiseksi!
Joanna Asumus
aiheet: red ll, metsäbiomassa, hakkuut, direktiivi, euroopan ytimestä
EUROOPAN YTIMESTÄ
MTK:n Brysselin toimisto
Brysselin toimiston tehtävänä on ajaa jäsentemme etuja sekä varmistaa, että Suomen maatalouden erityispiirteet otetaan huomioon mahdollisimman hyvin EU:n lainsäädännössä ja kansainvälisessä kauppapolitiikassa. Brysselin toimisto seuraa EU:n maatalouspolitiikkaa ja toimii aktiivisesti Euroopan maataloustuottajien ja maatalousosuuskuntien järjestö Copa-Cogecassa.
Euroopan ytimestä -blogia on kirjoittanut Brysselin toimistolla harjoittelijana työskennelleet Tiina Paajanen, Elin Sundblad, Terhi Korpi, Kaius Oljemark, Joanna Asumus, Elisa Vornanen, Pentti Linnamaa, Linnea Nordling, Milla Anttila sekä Iida Viholainen.