Ruokaa MENU-maasta
Blogi – Maatalous ja suomalainen ruoka
Ruokaa MENU-maasta
21.06.2017
Ystäväni söi lounaakseen kalaruokaa ja halusi tietää ruokansa lohen alkuperämaan. – Se tulee Menusta, oli tarjoilija todennut. Okei, mutta missä se Menu-maa sijaitsee? Mielestäni MENU on erään päivittäistavarakauppaa tekevän yrityksen oma merkki, niin sanottu private label-tuote. Ystäväni kuvaama tilanne kertoo hyvin alkuperän merkityksestä ruokapalvelusektorilla. Olipa kyse sitten lounasateriasta ravintolassa, kaupan salaattibuffasta tai iltaruokailusta paremmissa paikoissa näyttää siltä, että alkuperällä ei ole merkitystä. Vai onko sittenkin?
Asiakkaan on edelleen vaikea saada selville ravintolassa tarjottavan ruoan alkuperää. Ainakaan sen ilmoittaminen ei ole itsestään selvää eikä selville saaminen yksinkertaista. Se pitää lähes aina kysyä erikseen. Rohkenen väittää, että houkutteleva buffettarjoilu tuoreruokineen tai ihana lämmin ateria saa meidät ajattelemaan, että ruoka tulee läheltä. Käytännössä kuitenkin salaatissa oleva broileri saattaa tulla Thaimaasta ja kalaruoan lohi on saattanut kiertää ”kassissa” maapallon ympäri.
Monet raportit ja selvitykset todistavat, että ruuan alkuperä kiinnostaa suomalaista kuluttajaa varmasti enemmän kuin koskaan. Mistä ruoka tulee, mikä maa? Miten se on tuotettu, kuka sen on tuottanut, missä ja millä keinoin? Kuinka eettisesti se on tuotettu? Mitkä ovat sen ympäristö- ja kenties jopa ilmastovaikutukset? Näitä asioita pitäisi myös ruokapalveluissa pystyä viestimään kuluttajalle, asiakkaalle, asti kiinnostavasti ja helposti – ja varmasti myös yrityksen kannalta kustannustehokkaasti.
Ruoasta ilmoitettavien, tai ainakin tiedettävien faktojen kohdalla perussääntö on aina se, että elintarvikealan toimijalla täytyy olla riittävät ja oikeat tiedot myymistään tuotteista. Erityisen tarkkana on oltava mm. allergeenien kanssa. Ja jos asiakkaan kysyessä alkuperää vastaus onkin Menu-maa tai en tiedä, ei toiminta anna kovin hyvää kuvaa ravintolasta.
Alkuperän ilmoittamista koskeva lainsäädäntö on meillä Suomessa menossa eteenpäin. Me MTK:ssa iloitsemme tästä suuresti. Vuosien työ alkuperän esiin nostamisen vaatimuksesta alkaa tuottaa hedelmää! Jopa parlamentin jäsenet EU:ssa ovat näitä asioita vaatineet lainsäädäntöön. Asia ei ole kuitenkaan edennyt komissiossa, virkamiehet jarruttavat asiaa, ilmeisesti juuri elintarviketeollisuuden ja kaupan lobbaamisen seurauksena. Ja koska vapaaehtoisuuteen perustava ilmoittaminen on edennyt yrityksissä vain hitusen verran, on hyvä, että saamme asiasta kansallista lainsäädäntöä.
Kesäkuun alussa astui voimaan kansallinen asetus, jolla säädetään elintarvikkeen ainesosana käytetyn lihan alkuperämaan, maidon alkuperämaan sekä maitotuotteiden ainesosana käytetyn maidon alkuperämaan ilmoittaminen loppukuluttajalle tai suurtaloudelle tarkoitettujen valmiiksi pakatuissa Suomessa valmistetuissa elintarvikkeissa. Upeaa asiassa on se, että jos elintarvikkeen merkinnöissä on vapaaehtoinen Hyvää Suomesta -merkki, tietoa ainesosana käytetyn lihan tai maidon alkuperämaasta ei tarvitse erikseen ilmoittaa asetuksen edellyttämällä tavalla. Mahdollisuus ilmoittaa ainesosana käytetyn lihan tai maidon alkuperämaa näillä vaihtoehtoisilla tavoilla vähentää alkuperämerkintävelvoitteesta elintarvikealan toimijoille aiheutuvaa hallinnollista taakkaa.
Nyt lausuntokierroksella (20.8. asti) on Maa- ja metsätalousministeriössä valmisteltu säädös, joka velvoittaa ravintoloita ilmoittamaan tarjottavan ruuan raaka-aineiden, lihan ja kalan alkuperä asiakkaalle. Ministeriö perustelee asetusta sillä, että kuluttajat ovat kiinnostuneita ruuan alkuperästä. Ja mehän lausumme tästä myös MTK:sta: kannatamme asiaa lämpimästi! On tuottajan ja ruokapalveluammattilaisten etu nostaa ruoan alkuperä esiin.
Minä olen varma siitä, että lainsäädäntöä odotellessakin on avoimuus valttia: ravintolaruuan alkuperä kannattaa kertoa asiakkaille avoimesti. Ja hei, jos sitä ei ole kerrottu, muista kysyä: Mistä ruoka tulee? Toivottavasti ei tällä kertaa Menu-maasta, vaan Suomesta!
MISSÄ ON PIHVI
Anni-Mari Syväniemi, ruokakulttuuriasiamies, MTK
Olen toiminut MTK:n ruokakulttuuriasiamiehen pestissä keväästä 2010 alkaen. Perustehtäväni on edistää sekä suomalaisen ruoan menekkiä että suomalaista ruokakulttuuria. Näiden sisälle kuuluvia asiakokonaisuuksia taas ovat mm. ruuan alkuperä- ja laatumerkinnät, elintarvikkeiden jatkojalostus, julkiset ruokapalvelut, lähiruoka ja lyhyet toimitusketjut sekä ruokakasvatus. Näiden asioiden eteen teen työtä ilolla ja suurella sydämellä laajassa yhteistyöverkostossa ja monenlaisten eri toimijoiden kanssa.