Takaisin Sansibarilla törmäävät suuri markkinapotentiaali ja kasvistuotannon investoinnin tarpeet

Blogi – Kansainvälinen toiminta

Sansibarilla törmäävät suuri markkinapotentiaali ja kasvistuotannon investoinnin tarpeet

30.03.2015

”Veden kantoon meni ennen kaksi tuntia päivässä. Nyt kastelujärjestelmä on päällä puoli tuntia ja pelto on neljä kertaa aiempaa suurempi”, kertoo Chejun kylässä Sansibarin sisäosissa asuva viljelijä Yusuf Ayuub.

Puutarhatuottajien järjestö TAHA valitsi Ayuubin ja hänen vaimonsa Mariam Eliasin koetilaksi, jonne asennettiin FFD:n projektissa tihkukastelujärjestelmä.

Jo ensimmäisenä kautena tulokset ilahduttavat pariskuntaa.

Satoa saadaan nyt kolmisenkymmentä kiloa viikossa. Uskon, että voimme korjata jopa viiden kuukauden ajan. Se on kaksi kuukautta pidempään kuin ennen, isäntä kertoo.

”Ja jos sadekausi jää todella lyhyeksi kuten viime vuosina on välillä käynyt, korjuuta kestää vain 1,5 kuukautta.”

Lähiseudun muut viljelijät ovat käyneet uteliaina tutustumassa tihkukasteluun.

”Kyllä he ovat kiinnostuneita, kun kasvusto on nyt niin vahva. Moni vaan tuntuu ajattelevan, että me olemme saaneet rahaa kaikkeen muuhunkin kuin tähän kastelujärjestelmään”, Ayuub ähkäisee harmissaan.

Vaimon nauru saa hänetkin virnistämään. ”Mutta ihan omin voimin me olemme tämän hoitaneet.”

Kastelu kattaa vasta vajaan puoli hehtaaria ja alaa on tarkoitus suurentaa.

Munakoison lisäksi tilalla viljellään paprikaa ja okraa. Omaan tarpeeseen on myös kookospalmuja kuten kaikilla tiloilla.

Sansibarin maaperä ja ilmasto ovat erittäin otolliset vihannesten viljelyyn. Pientiloilla on omasta takaa työvoimaa: Ayuubillakin on kymmenen lasta, joista vanhin poika osallistuu jo tilan töihin, koska hän on suorittanut pakolliset perusopinnot.

Se, että kaikki lapset voivat kouluttautua, onkin pariskunnan suurin toive ja siihen paremmasta sadosta saatavia tuloja aiotaan ensisijaisesti käyttää.

Aurinkopaneeleista virtaa arkeen

Toinen viljelijä, Abdullah Ali Omar, on onnistunut jo lähettämään vanhimman lapsensa kaupunkiin jatko-opintoihin, peräti oman kannettavan kanssa.

Nyt toiveissa on saada TAHA:n ja sen yhteistyökumppanin Millele Foundationin (säätiö) tukemana tilalle aurinkopaneelit. Niiden ansiosta muun muassa perheiden ruuanlaitto ja lasten opiskelu helpottuisivat. Televisiotakin on mukavampi katsella, kun sähköt eivät katkea.

Ylikuormittunut sähköverkko ja huonosti rakennetut linjat ovat viljelijöiden mukaan päivittäinen rasite. Omar ei usko, että paneelista riittää avuksi vesipumpun käyttöön vaan sitä aiotaan käyttää jatkossakin verkon virralla.

Tujitasidin kylässä viljelevä Omar on vihannesviljelijöiden keskuudessa arvostettu. Hän ja naapuriviljelijä aloittivat vaimoinensa vihannestuotannon vajaan puolen hehtaarin alalla. Nyt ala ylittää hehtaarin.

Terveet paikalliset taimet helpottavat

Menestys selittyy Omarin mukaan monilla asioilla: ensin hankittiin vesipumppu ja säiliö, jotta voitiin järjestää kastelu.

Lisäksi hän on oppinut hyvien taimien merkityksen. Itsekasvatetuissa taimissa hävikki oli iso, joten nyt on alettu ostaa valmiita taimia. Zanzibar Agricultural Investment and Development Inc. (ZAIDI) esikasvattaa taimet taimistolla.

”Katso niin näet eron”, hän sanoo ja vie tomaattitaimilavojen vierelle.

Ilmeisesti halvemmista siemenistä kasvatetut taimet ovat itäneet heikosti. Nekin, jotka ovat lähteneet kasvuun, näyttävät vaatimattomilta verrattuina Zaidilta hankittuihin.

Zaidi on TAHA:n tärkeä kumppani. Alueelle sopivat resistenssit lajikkeet ja terveet pottitaimet ovat saavuttaneet kuluneen vuoden aikana viljelijöiden suosion. Tärkeä osa onnistumisessa on myös oman, puhtaan kasvualustan kehittäminen taimille.

Hyvät taimet lähtevät nopeammin kasvuun eikä kasvustoon jää aukkoja. Satoa saa nopeammin, Omar sanoo osoittaen kahta eri lajikkeilla viljeltyä lohkoa.

Myynti hotelleille kangertaa pahasti

Omar on onnistunut siinä, mikä on vihannestuottajien suurin ongelma: myymään myös paikallisille hotelleille, jotka tuovat yli 95 prosenttia vihanneksista Tansanian mantereelta tai naapurimaa Keniasta. Matkailusta elävälle saarelle rahdataan kasviksia jopa maailmanmarkkinoilta, vaikka edellytykset paikalliseen tuotantoon ovat mitä parhaimmat.

Useat viljelijät ovat kyllä toimittaneet hotelleille etenkin tomaattia, mutta erimielisyyttä on esiintynyt määristä eivätkä viljelijät ole saaneet aina rahojaan, kertoo Sansibarin TAHA:n toimiston johtaja Kassim Biwi.

Osa viljelijöistä kuten Abdullah Ali Omar onkin keskittynyt myymään paikallisella torilla. Omar vastaa myyntikojusta, johon hänelle tuotteita toimittaa ryhmä viljelijöitä.

Biwi kertoo, että yksi TAHA:n tärkeimmistä hankkeista on nyt etsiä ratkaisuja hotellien toimituksiin sekä varmistaa, etteivät maksatusongelmat jatku.

Myös karjatiloilla kiinnostuttu vihanneksista

Vihannestuotantoon tunnetaan paljon mielenkiintoa. Potentiaalista kertoo se, että nekin harvat kotieläintilat, joita saarelta löytyy, ovat kiinnostuneita lisäämään vihannesalaa.

Fuonissa viljelevä Herra Mfamau on jo raivannut tilaansa ympäröivästä kookospalmumetsiköstä reilun hehtaarin tomaatille. Sitä mukaa kun alaa on raivattu, sille on myös asennettu tihkukastelu.

Hän antaa ensin vuolaasti tunnustusta TAHA:lle neuvonnasta oikeaoppisten penkkien muotoilussa ja ZAIDI:lle laadukkaista tomaatintaimista, joista onkin kasvanut viidessä viikossa lupaava kasvusto.

Myös kahta työntekijäänsä hän kiittelee sitoutumisesta uuteen. ”Lypsylehmien ja siipikarjan hoito on hyvin erilaista työtä kuin tämä”, hän sanoo.

”Pitää olla hyvin tarkkana mahdollisten tautien torjunnassa.”

Kirjanpito hallussa mutta pääomaa kuluu

”Moni viljelijä ei pidä luvuista ja taloussuunnittelusta. Mutta minulle se ei ole ongelma”, hän sanoo.

”Mutta pääoma on ongelma minullekin. Raivatusta alasta on vielä kolmannes perustamatta. Olen ajatellut siihenkin tihkukastelua, mutta kasviksi chiliä. Siihen eivät rahani kuitenkaan toistaiseksi riitä.”

Mfamau on entinen valtion virkamies ja kirjanpito kuului toimenkuvaan ennen eläkkeelle jääntiä. Hän näyttää tarkat laskelmat noin puoli hehtaaria tomaattiviljelmän perustamiskustannuksista tihkukasteluineen ja taimineen, jotka ovat yhteensä 2,5 miljoonaa Tansanian shillinkiä eli noin 1300 euroa.

Mfamaun liikkeellelähtöä helpotti suuresti se, että hänellä oli jo karjan vuoksi sähköinen vesipumppu ja säiliö. Piti vain hankkia toinenkin suuri säiliö sekä vetää pääputkistoa. Näihin upposi vajaat 300 euroa.

Kookospalmujen raivaamiseen kuluneen työn määrää en ole vielä näihin laskenut, hän myöntää.

”Siinä oli tosi iso urakka.”

Teksti ja kuvat: Kaijaleena Runsten

 

 

Mausteinen  saari

Sansibarilla on pitkät perinteet maustekasvien tuotannossa. Kostean lämmin ilmasto suosii monivuotisten maustepuiden ja –pensaiden kasvua.

Zanzibar Spice Organic Growers on pienten viljelijöiden yhdistys, jossa on 25 jäsentä. Luonnonmukaisesti mausteita tuottava ryhmittymä saa apua TAHA:lta ja FFD:ltä vientiin.

Toistaiseksi väylä on avattu Saksaan, jonne on viety neilikkaa, kanelia, mustapippuria ja sitruunaruohoa.

Arvokkain mausteista on neilikka, jolla on autonomisella saarella erityisasema. Neilikan vientiin tarvitaan viranomaisten vientilupa ja paikallisestikin myynti on luvallista vain tietyillä paikoilla. Laatua ja tuotantoa valvotaan.

Mausteviljelijöiden viljelyalat ovat hyvin pieniä – yleensä muutamia aareja  tilaa kohden, koska maustepensaita ja –puita on istutettu usein tilan pihapiiriin tai muiden viljelysten välisille kaistaleille.

Monilla kasveilla olisi terveyttä edistäviä vaikutuksia, mutta niiden osoittamiseen tarvittaisiin tutkittua näyttöä. Pienviljelijöiden on mahdoton kilpailla tässä suhteessa monikansallisten mauste- ja terveystuoteyritysten kanssa. Potentiaalia kasvavilla ruoka- ja terveystuotteiden markkinoilla kuitenkin riittää.

 

Faktat

Sansibar on Tansanian itärannikolla sijaitseva autonomia, johon kuuluvat saaret Unguja ja Pemba.

Sen väkiluku on noin 800 000 ja enemmistö kansalaisista on muslimeja.

Vanhojen kauppareittien satamana sen historia on värikäs: myös väestön etninen tausta on monimuotoinen.

Tansanian puutarhajärjestöllä TAHA:lla on laajaa neuvontaa ja kehityshankkeita vihannesviljelijöiden keskuudessa.

Puutarhanaiset ry on tehnyt FFD:n puitteissa tiivistä yhteistyötä TAHA:n kanssa. Kummina toimii yhdistyksen puheenjohtaja Leena Luoto ja yhdistyksen jäsenistä koottu ohjausryhmä.

Kummit maailmalla

FFD


Blogi kertoo tarinoita FFD:n kehitysyhteistyöhankkeista ja niihin liittyvistä teemoista maailman eri kolkista. Anna kertomusten viedä mukanaan ja lähde kummien matkaan kasvattamaan kalaa Nepaliin, metsiä Etiopiaan, tuottamaan hunajaa Tansaniaan tai hoitamaan hedelmäpuita Nicaraguaan.
FFD koordinoi yhteistyössä kansainvälisen kehitysyhteistyöorganisaatio AgriCordin kanssa Suomen ulkoministeriön rahoittamia "viljelijältä viljelijälle” -kummihankkeita Suomen pitkäaikaisissa kumppanuusmaissa (Nepal, Vietnam, Tansania, Sambia, Etiopia, Nicaragua, Mosambik ja Kenia).
Hankkeiden varsinaisina toteuttajina toimivat yhdistykset eri puolilta Suomea. Kussakin yhdistyksessä on hankkeen nimikkokummi, joka auttaa kehitysmaassa toimintaansa kehittäviä tai aloittavia yhdistyksiä ja osuuskuntia Suomesta käsin.