Takaisin Sinulla on suhde

Blogi – Metsätalous ja metsänomistaminen

Sinulla on suhde

12.01.2017

Suhde on henkilökohtainen, se voi olla näkyvä, se voi olla myös tiedostamaton. Se on sinun oma suhteesi metsään. Jokaisella suomalaisella on oma, ainutlaatuinen suhde metsään.

Metsä on läsnä joka hetkessä, joko maisemana ikkunassa, hakkuukohteena maaseudulla, ksylitolina suussa, pakkauksena taskussa tai tuolina takapuolen alla. Metsä on läsnä niin kaupungissa kuin maaseudulla, arjessa ja juhlassa. Vaikka kaikkien meidän suhde ei perustu metsänomistajuuteen, on kaikilla mielipide siitä, millainen on hyvä metsä ja miten sitä pitäisi käyttää.

Pystymme kuitenkin vielä parempaan. Vuodesta 2017 voidaan tehdä yhteisen, metsällisen osallistumisen vuosi. Vuoden aikana jokainen suomalainen voi entisestään syventää metsäsuhdettaan. Keinoja on monia. Näistä jokainen voi valita omansa.

Investoijat ja rahoittajat voivat valita tulevista investoinneista ne, mihin lähtevät mukaan. Metsään perustuva jalostus on tulevaisuuden tuotantoa. Suunnitteilla olevien jätti-investointien lisäksi tämä vuosi voisi olla osallistavan rahoituksen vuosi. Joukkorahoittamalla vaikkapa paikallista energiantuotantoa tai puurakentamista saataisiin myös lähiyhteisöt mukaan puun käytön lisäämiseen. Metsäsuhde syventyisi myös sijoittamisen kautta.

Metsänomistajille osallistuminen on puun käytön lisääntyessä itsestään selvyys. Puun kasvava kysyntä tuo väistämättä markkinoille myös uusia metsänomistajia. Alkanut vuosi voi näkyä hyppäyksenä puukauppamäärissä. Jos puun kroonisestä ylitarjonnasta kerrankin päästäisiin eroon, olisi seurauksena varmasti myös metsänomistajilla aktiivisempi suhde metsiensä käyttöön.

Myös metsien suojelun mallia voidaan kehittää. Metsien suojelun edistäminen vaatimalla rajoituksia toisen omaisuuden käyttöön on kyseenalaista osallistumista. Vuoden 2017 aikana voitaisiin toteuttaa MTK:n esittämä metsien suojelun rahasto tukemaan vapaaehtoista monimuotoisuuden turvaamista. Sinne kansalaiset, järjestöt ja teollisuus voisivat sijoittaa halutessaan turvata metsin monimuotoisuutta. Sijoittamalla rahastoon voisi halukas konkreettisesti edistää monimuotoisuuden turvaamista, myös omalla omaisuudellaan. Metsäsuhde varmasti tiivistyisi aidolla osallistumisella.

Poliitikoilla ja päättäjillä riittää tänäkin vuonna osallistumisen kohteita. Vuoden aikana tehdään pohjatyötä tulevalle puun käytön lisääntymiseen perustuvalle yhteiskunnalle. Esimerkiksi sääntelyn vähentäminen, metsätalousyrittäjien verotuksen kohtuullistaminen, tulevan Kemera-järjestelmän valmistelu sekä tulevien maakuntien rakentaminen saavat toivottavasti suuren joukon osallistumaan päätöksentekoon. Pitäisiköhän tehdä gallup siitä millainen, on valtakunnan päättäjän metsäsuhde?

Osallistumista tarvitaan myös tulevissa kuntavaaleissa sekä heti ensi vuoden vaihteen maakuntavaaleissa. Vain aktiivisella osallistumisella vaaleihin saadaan valtuutetuiksi henkilöitä, joilla on metsänomistajaa ja elinkeinoja ymmärtävä metsäsuhde. Tulevat päättäjät linjaavat niin kuntien ja maakuntien tekemistä hankinnoista, maan käytön ohjauksesta kuin yksityisteiden kunnostamisesta. Toivottavasti näillä päättäjillä on elinkeinolähtöinen metsäsuhde.

Millainen on oma metsäsuhteesi?

Ps. Noin kymmenen vuotta sitten hämmästelin parissa blogissa tiestön kuntoa ja peräänkuulutin valtiolta toimenpiteitä. Nyt kymmenen vuotta myöhemmin tuntuu, että pitää varovainen siinä, mitä toivoo. Ensi viikolla 19.1 Ministeri Berner esittelee ajatuksia liikenneverkkoyhtiön perustamisesta sekä liikenneverkon ylläpidon maksuista. Keskustelu jatkuu varmasti.

PUUN TAKAA

Marko Mäki-Hakola, metsäjohtaja, MTK


Olen metsää omistava, Ylöjärvellä vaimon ja lasten kanssa asuva nurmolainen. Vuoden 2016 alusta toimin MTK:n elinkeinojohtajana, vuoden 2021 heinäkuusta siirryin metsäjohtajaksi. Toimin MTK:n jäseninä olevien maaseudun yrittäjien hyväksi. Minulla on takanani MTK-järjestössä yli kymmenen vuoden ura monissa eri tehtävissä.
Maaseudun elinkeinot ovat tuttuja jo vuosikymmenten takaa. Metsässä olen kulkenut sekä retkeilemässä että töissä siitä lähtien, kun opin kävelemään 70-luvun lopulla.
Työssäni teen kaikkeni maaseudun elinkeinojen menestymiseksi. Minut tuntevat tietävät, etten millään pysty pitämään suutani kiinni, jos maaseudun yrittäjien asemaa yritetään jollain tapaa heikentää.