Hankkeen tavoite oli tunnistaa tunnistamaan ilmastovaikutuksen ja vesijalanjäljen kannalta keskeisimmät tekijät, heikkouden ja vahvuudet. Suomalaista broilerituotantoa on aiemmin arvioitu kasvihuonekaasupäästöjen osalta yli kymmenen vuotta sitten. Tuotantorakenne, teknologiat ja rehustukset ovat kuitenkin 10-15 vuodessa ottaneet harppauksen eteenpäin, eikä tuo arvio enää kuvaa nykyistä tuotantoa. Myös elinkaariarviointi-menetelmät ovat kehittyneet. Sianlihatuotantoa taas on aiemmin arvioitu ainoastaan hyvin karkealla tasolla. Vesijalanjälkeä ei ole toistaiseksi arvioitu lainkaan, joten tutkimus tuo tähän liittyen aivan uutta tietoa. 
 
Elinkaariarvioinnissa tuotantoa arvioitiin EU-komission suosi suosittelemien laskentaohjeistusten mukaan (Product Environmental Footprint, PEF), jotta tuotekohtaiset luvut olisivat kansainvälisesti vertailtavia. 
 

Sianlihantuotanto 

Tyypillistä suomalaista sianlihantuotantoa vastaavan sianlihan ilmastovaikutus oli 3,6 kg CO2 ekv per teuras-kg. Valtaosa tuotannon päästöistä syntyy kotimaisten rehukasvien tuotannosta. Sianlihatuotannon ympäristökilpailukykyä on parantanut se, että tuotanto pystyy jo nykyisellään hyödyntämään hyvin elintarviketeollisuuden sivuvirtoja, kuten ohravalkuaisrehua (OVR) ja heraa sekä jossain tapauksissa myös mäskiä. Suomalaisen tyypillisen sianlihan vesiniukkuusvaikutus oli 0,7 m3 ekv per teuras-kg.  
 
Vesiniukkuuden osalta erityisesti teolliset rehuvalmisteet ja niiden sisältämät tuontiraaka-aineet korostuivat mm. kasteluvesien ja tuotantopanoksien vuoksi. Rehukoostumuksen ja rehutuotannon kehittämisen lisäksi myös lannan käsittelyn ja varastoinnin kehittäminen nähtiin tarpeelliseksi, jotta päästöjä voidaan pienentää. Osalla tiloista on jo käytössä biokaasulaitoksia lannan päästöjen vähentämiseksi ja energian hyödyntämiseen. 

 
Broilerintuotanto 

Suomalaisen broilerinlihan ilmastovaikutus oli 2,37 kg CO2 ekv per teuras-kg. Broilerintuotannossa oleellisin päästölähde on maankäytön muutos. Päästöjen vähentämistoimeksi raportti esittää soijan korvaamista vaihtoehtoisilla valkuaislähteillä sekä kotimaisen viljelyn ympäristösuorituskyvyn parantamista. Viljelyn ympäristösuorituskyvyn parantaminen pienentäisi myös sianlihantuotannon päästöjä. Broilerilihan vesiniukkuusvaikutus oli 0,54 m3 ekv per teuras-kg.  
 
Vedenkäytössä suurin vaikutus oli teollisten rehujen raaka-aineilla. Vaikka maissin käyttö broilerinrehuissa on ollut tilapäistä, korostui silti sen osuus laskennassa. Raaka-aineiden valinta sekä niiden alkuperän huomioiminen nähtiin ensiarvoisen tärkeäksi. Broilerinlihan tuotanto on vahvasti ohjattua ja optimoitua, mikä parantaa ympäristösuorituskykyä. Lisäksi tilojen uusiutuvien lämmityspolttoaineiden käyttö nähtiin eduksi. 
 

Kansainväliset vertailumenetelmät uusia - tiedonkeruussa datahaasteita
 

Tässä tutkimuksessa sianlihan maankäytön muutoksen suhteellinen (ja myös absoluuttinen) osuus oli kotimaisessa tuotannossa pienempi verrattuna kansainvälisen tutkimuksen aineistoon, minkä selittää vähäinen eteläamerikkalaisen soijan käyttö. Broilerin tulosta voidaan myös suuntaa antavasti vertailla noin 15 vuoden takaiseen suomalaiseen tutkimukseen todeten, että ilmastovaikutus on tuotannon kehittyessä pienentynyt.  

Kansainvälisessä vertailuaineistossa vaihtelu vesiniukkuusvaikutuksissa on todella suurta. Sama havainto tehtiin myös tässä tutkimuksessa, missä pienet vaihtelut broilerirehuresepteissä aiheuttivat kymmenien prosenttien vaihtelun vesiniukkuustuloksiin. AWARE-menetelmä on vielä uusi, ja eri tutkimusten tulokset heilahtelevat vielä johtuen mm. datahaasteista, joten kaikkiin vesiniukkuusarviointeihin on syytä suhtautua toistaiseksi varauksella. 
 
Katso kalvoaineisto tutkimuksesta: Suomalaisen sian- ja broilerilihan ympäristökilpailukyky (luke.fi) 
Tutustu raporttiin: Sian- ja broilerinlihan ympäristökilpailukyky (luke.fi) 

Mari Lukkariniemi

asiantuntija, liha

lihavaliokunnan, sika-, siipikarjanliha- ja kananmunaverkoston sihteeri, maataloustuotemarkkinoiden edunvalvonta

+358 40 171 9070

aiheet: sika, tutkimus, broileri, luonnonvarakeskus, ympäristövaikutus, ilmastovaikutus