Jatkuvasti kasvavasta petoaitojen ja muun ennakkosuojauksen määrästä huolimatta alkuvuoden aikana on rekisteröity jo yli 30 susien aiheuttamaa lammasvahinkoa. Määrässä on raju kasvu edellisvuosiin verrattuna.

“Petovahinkokorvausjärjestelmä on uusittava. Nykyiset korvaukset eivät ota huomioon vahingoista aiheutuvaa lisätyötä, vahingoittuneiden eläinten hoitoa ja raatojen hävityskustannusta. Tilanne on kestämätön lampureille”, MTK:n asiantuntija Juho Kyntäjä kommentoi.

Susiaitojen rakentamista on pystyttävä jatkamaan kaikilla riskialueilla Suomessa. Kuitenkin jo nyt on monilla lammastiloilla saatu hallinnolta kieltäviä vastauksia aitauskustannusten korvauksiin, vaikka susihavaintoja on hyvinkin läheltä lampolaa.

”Riistakeskuksen tulee muuttaa materiaalitarvikkeiden myöntämisen kriteereitä. Yksikään ammattilampuri ei rakenna omilla kustannuksillaan petoaitoja muuten kuin todelliseen tarpeeseen. Viimeisten kymmenen vuoden aikana petoaitoja on rakennettu jo yli 1000 km, mutta haasteet vain kasvavat. Lammasvahingot ovat viisinkertaiset kymmenen vuoden takaiseen verrattuna”, Kyntäjä kommentoi.

Suurpetojen poikkeuslupia koskevaa lainsäädäntöä on tarvetta pikaisesti  kehittää, että vahinkoa tehneet pedot saadaan hoidettua joustavammin ja voidaan aloittaa myös kannanhoidollinen metsästys. Suurpetojen ihmisarkuuden väheneminen metsästyksen puuttuessa on kriittistä, korostaa MTK.

“Lampurit ovat huolissaan suurpetojen kanta-arvioiden tarkkuuden heikentymisestä. Merkittävin syy siihen on suurpetohavaintojen määrän lasku sen vuoksi ettei niitä ilmoiteta ja kirjata rekistereihin aiempien vuosien laajuudessa. Nyt on tärkeää, että kaikki petohavaintoja tekevät ilmoittavat havainnoistaan riistanhoitoyhdistysten petoyhdyshenkilöille”, MTK:n kenttäjohtaja ja riistapolitiikan asiantuntija Timo Leskinen kommentoi.

Juho Kyntäjä

asiantuntija, liha

nauta- ja lammasasiat, rehuasiat, maataloustuotemarkkinoiden edunvalvonta

+358 40 517 6972

aiheet: lammastalous, susivahinko, mtk mobiili