Suomalainen lammas- ja vuohitalous: monipuolisia tuotteita ekologisesti kestävästi
Artikkeli – Maatalous ja suomalainen ruoka
Suomalainen lammas- ja vuohitalous: monipuolisia tuotteita ekologisesti kestävästi
16.03.2026
Eläinten terveys ja hyvinvointi sekä tuotannon ekologinen kestävyys ovat suomalaisen lammas- ja vuohitalouden valtteja. Avaintekijöinä ovat pääosin nurmeen perustuva rehustus, soijattomuus, panostukset eläinten hyvinvointiin sekä luonnon monimuotoisuutta lisäävät tuotantotavat.
Lammastalous Suomessa
Suomessa on reilut 500 maatilaa, joiden päätuotantosuunta on lammastalous. Lammastiloja on eniten Varsinais-Suomessa, Pohjanmaalla, Lapissa ja Ahvenanmaalla. Suomessa on yhteensä noin 115 000 lammasta. Keskimäärin suomalaisella lammastilalla on noin 70 karitsointi-ikäistä uuhta. Lammastiloista kolmannes on luomutuotannossa.
Vuonna 2025 Suomessa tuotettiin 1,0 miljoonaa kiloa lampaanlihaa. Tästä 70 % on karitsan ja 30 % yli vuoden ikäisten lampaiden lihaa. Tuotanto on viime vuosina vähentynyt, mutta kulutus kääntyi vuonna 2025 nopeaan kasvuun, ja niin lampaanlihan kulutuksen kotimaisuusaste onkin vain 36 %. Lampaanlihan keskimääräinen kulutus on vain noin 0,5 kg henkeä kohti. Tuontilampaanlihasta suurin osa tuodaan Suomeen Uudesta-Seelannista.
Lampaiden ja vuohien ruokinta perustuu nurmirehuihin. Monilajiset nurmikasvustot sitovat hiiltä ja typpeä ilmakehästä sekä auttavat ylläpitämään pieneliöille suotuisia elinolosuhteita. Laidunnukseen perustuva lammastalous edistää luonnon monimuotoisuutta.
Monipuolisella tuotannonalalla maisemanhoitoa ja villatuotteita
Lammastalous on tuotannonalana hyvin monipuolinen. Lampaat vastaavat Suomessa suurelta osin perinnebiotooppien eli uhanalaisten laidunympäristöjen hoidosta laiduntamalla niitä.
Lampaita käytetään yleisesti maisemanhoitajina torjumaan esimerkiksi pusikoitumista ja haitallisia vieraslajeja. Laidunnus korvaa koneellista korjuu- ja niittotyötä vaikeissa kohteissa, kuten kivikoissa ja rinteissä.
Lammastiloilla voidaan lihan lisäksi tuottaa esimerkiksi taljoja, villaa ja erilaisia villatuotteita. Lampaanlihaa ja muita lammastuotteita myydään yleisimmin suoraan tilalta kuluttajille. Yli puolet suomalaisista lammastiloista harjoittaa suoramyyntiä.
Suurin osa Suomen lampaista edustaa suomalaisia alkuperäisrotuja: suomenlammasta, kainuunharmasta ja ahvenanmaanlammasta. Alkuperäisrotujen geeniperimän säilyttäminen on kansainvälisestikin tärkeäksi tunnustettua työtä.
Vuohitalous Suomessa
Suomessa on toistakymmentä päätoimista vuohitilaa. Kutut tuottavat maitoa, ja pukeista saadaan lihaa. Kutun päivätuotos on 1,5–3 litraa maitoa, mikä tarkoittaa 550–900 litran vuosittaista tuotosta. Kuttujen lukumäärä tiloilla vaihtelee kymmenistä satoihin. Suomessa on kaikkiaan vain noin 6 000 vuohta. Yleisin rotu on perinteinen suomenvuohi.
Vuohenmaitoa tuotetaan lähinnä sopimustuotantona meijereille. Muutamilla tiloilla on myös omaa jatkojalostusta ja usein siihen liittyvää suoramyyntiä.
Vuohenliha on erikoistuote, jonka käyttö on hienoisessa nousussa, ja teuraskilinkasvattajia on tämän seurauksena syntynyt muutamia.
Juho Kyntäjä
asiantuntija, liha
nauta- ja lammasasiat, rehuasiat, maataloustuotemarkkinoiden edunvalvonta
+358 40 517 6972
aiheet: lammas, vuohi, tuotantosuunnat