Blogi – Kansainvälinen toiminta

Euroopan tulevaisuutta käsittelevä konferenssi käynnistyy

19.03.2021

Von der Leyenin suunnitelman mukaan tulevaisuuskonferenssi kokoaisi kansalaisia yhteen, antaisi kansalaisjärjestöille ja erityisesti nuorille sekä EU:n eri toimielimille mahdollisuuden käydä keskustelua ja esittää näkemyksiään Euroopan tulevaisuudesta. Von der Leyen lupasi olevansa valmis toteuttamaan sovitut asiat, tarvittaessa lainsäädäntötoimin ja hän ilmoitti olevansa myös valmis harkitsemaan EU:n perussopimusten muuttamista. 

Alkuperäisten kaavailujen mukaan konferenssi olisi käynnistynyt toukokuussa 2020. Kuten EU-asioissa usein käy, päätökset tästäkin asiasta viivästyivät, osin covid-19 pandemian vuoksi ja osin EU:n toimielinten eriävien näkemysten vuoksi. Viime syksyn ja menneen talven aikana käydyissä neuvotteluissa EU:n toimielimet pääsivät sopuun konferenssin toteuttamistavasta ja sen yhteispuheenjohtajuudesta toimielinten kesken. 

Konferenssin lopputulokset esitetään puheenjohtajatriolle laadittavassa raportissa tavoiteaikataulun mukaisesti keväällä 2022. Kukin toimielin tarkastelee sen jälkeen tarvittavia jatkotoimia toimivaltuuksiensa ja EU:n perussopimusten puitteissa. Konferenssin tavoitteisiin ei siis kirjattu sitä, että nykyisiä perussopimuksia halutaan muuttaa. Tässä mielessä Euroopan tulevaisuuskonferenssi poikkeaa parinkymmenen vuoden takaisesta EU-konventista, jonka oli määrä valmistella unionille perustuslaki. Ehkä historia on opettanut tässä asiassa.

Käynnistyvä tulevaisuuskonferenssi on Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteinen harjoitus, johon ne osallistuvat tasapuolisella tavalla. Toimielimet tekevät asiassa yhteistyötä ja kukin niistä varmistaa konferenssin toteuttamiselle riittävät resurssit. Asian puitteissa on tarkoitus järjestää erilaisia tapahtumia paikalliselta tasolta EU-tasolle saakka. 

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea, Alueiden komitea, työmarkkinajärjestöt ja tutkimusyhteisöt otetaan mukaan järjestelyihin. Konferenssia johtavat EU:n toimielinten puheenjohtajat. Konferenssille asetetaan johtokunta, johon nimetään jäseniä EU:n toimielimistä sekä tarkkailijajäseniä laajemmin eri tahoilta, mm. jäsenmaiden kansallisista parlamenteista ja Euroopan Talous- ja sosiaalikomiteasta.

Toimielinten yhteisen julistuksen pohjalta raami tulevaisuuskonferenssille on nyt olemassa, mutta asian käytännön toteuttamiseen liittyy vielä paljon valmisteltavaa. Aloittamisseremonioita on suunniteltu Eurooppa-päiväksi 9.5.2021. Pandemiatilanne asettaa luonnollisesti rajoituksia moniin asioihin. Ainakin alkuvaiheessa tulevaisuuskonferenssin puitteissa toteutettavat tapahtumat ovat virtuaalisia, vaikka tavoitteena onkin, että fyysinen osallistuminen ja kasvokkain tapahtuva vuorovaikutus olisi mahdollista. 

Komissio on parhaillaan kehittämässä digitaalista alustaa, joka mahdollistaisi kansalaisten kuulemista. Konferenssin tapahtumien halutaan olevan ”alhaalta ylös” -harjoituksia, jossa eurooppalaisille annettaisiin mahdollisuus kertoa, mitä he odottavat unionilta. 

MTK on perinteisesti ollut aktiivinen EU-asioissa. Yhteinen maatalouspolitiikka on unionin perustamisesta saakka ollut sen pisimmälle integroituja osa-alueita. EU:lla ja monilla sen päätöksillä on ollut suora vaikutus suomalaisten maanviljelijöiden työhön ja toimeentuloon. Viime vuosina EU:n eri politiikkalohkojen kehittyminen, esimerkkinä EU:n metsiin liittyvien politiikkatoimien valmistelu, vaikuttaa yhä laajemmin maaseudun elinkeinoihin meillä Suomessa. Myös yhteinen kauppapolitiikka tai EU:n yhteinen linja Venäjä-politiikassa ja moni muu EU-asia vaikuttavat vahvasti MTK:n jäsenten elämään.  

Euroopan tulevaisuuskonferenssi tarjoaa MTK:lle hyvän mahdollisuuden tuoda esille omia EU-linjauksiaan ja esitellä niitä myös laajemmin. Järjestömme Brysselin toimiston 30-vuotta -merkkivuoden tapahtumat tarjoavat tähän myös mahdollisuuksia. Edellisen kerran MTK esitteli yleisiä EU-linjauksiaan viime eurovaalien alla. MTK:n näkemyksiä EU:sta ja sen tulevaisuudesta täällä.   

aiheet: eu, euroopasta ja eusta, tulevaisuuskonferenssi