Blogi – Maaseudun edunvalvonta

Työterveyshuollosta tukea jaksamiseen

12.09.2018

Tutkimuksen mukaan yksi kymmenestä maatalousyrittäjästä kokee stressiä melko tai erittäin paljon. Maatalousyrittäjät isommilta tiloilta kokivat stressiä hieman enemmän kuin yrittäjät pienemmiltä tiloilta. Stressiä työssään uskoi pystyvänsä hallitsemaan neljä viidestä yrittäjästä melko tai erittäin hyvin. Stressi on kavala kaveri. Se tulee hiipimällä. Työterveyshuollon terveystarkastuksessa testataan henkistä hyvinvointia ja siellä voi keskustella mieltä painavista asioista. Jo puhuminen voi helpottaa.

Tutkimuksessa selvisi, että puolet maatalousyrittäjistä koki saaneensa puolisoltaan paljon henkistä tukea ja apua. Naiset ja alle 35-vuotiaat maatalousyrittäjät saivat tukea myös ystäviltä ja tuttavilta. Perheen tuki oli suurinta alle 35-vuotiaiden maatalousyrittäjien osalta. Henkiseen hyvinvointiin saatiin tukea myös kuntoutuksesta, työhyvinvointikursseilta ja ammattiauttajilta.

Jos puolison tai perheen tuki ei auta, on syytä kääntyä ammattiauttajan puoleen. Työterveyshuolloissa toimii reilut 500 psykologia ympäri maata ja heidän määränsä kasvaa koko ajan. Tarvittaessa työterveyshuollosta voi saada lähetteen psykoterapiaan, kuntoutukseen tai kuntoremonttikurssille. Kuntoutuspsykoterapian tavoitteena on edistää kuntoutujan työkykyä, työelämässä pysymistä tai sinne palaamista. Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseen tai palauttamiseen tähtäävä kuntoutus, esimerkiksi KIILA-kuntoutus, tukee myös henkistä hyvinvointia. Kuntoremonttikurssi on tarkoitettu ennaltaehkäisevästi yrittäjälle, jonka terveys ei ole vielä heikentynyt, mutta työterveyshuolto tai yrittäjä itse on havainnut työkykyyn vaikuttavia riskitekijöitä. Kansaneläkelaitos Kela korvaa osan näiden kuntoutusten kustannuksista, esimerkiksi maksamalla päivärahaa.

Entä jos stressi aiheutuu parisuhteesta? Tutkimuksessa on todettu, että korkean stressitason parisuhteessa olevilla on kohonnut riski sairastua muun muassa sepelvaltimotautiin. Parisuhde vaikuttaa yhteiseen ruokavalioon, taloudelliseen tilanteeseen, sosiaaliseen verkostoon ja liikuntatottumuksiin. Työterveyshuollossa tulisikin kysyä suvun sairaushistorian ohella parisuhteen tilannetta.

Työterveyshuollon henkilöt tutustuvat tilakäynnillä yrittäjän työoloihin ja samalla myös työnteon sosiaaliseen ympäristöön. Tämä antaa mahdollisuuden ymmärtää henkilöihin kohdistuvia ylisukupolvisia vaikutteita, kuten tilan historiaa ja menneiden sukupolvien perintöä. Lapsuutemme vaikutus näkyy meissä opittuina selviytymiskeinoina, tunteina ja käyttäytymistapoina. Osa mukaamme saamista neuvoista ja ohjeista on hyviä sekä käyttökelpoisia vielä aikuisiällä – osa haittaa toimintaamme tai lamauttaa meidät täysin. Terveystarkastuksessa puolueeton keskustelu esimerkiksi työterveyshoitajan kanssa voi auttaa näkemään asioita uusin silmin. Kun työhön, perheeseen tai omaan itseen liittyvät päätökset voi tehdä ilman pelkoa tai toisen miellyttämisen tarvetta, syntyy aito vastuun ja vallan tasapaino.

Työterveyshuollon tilakäynnit ja terveystarkastukset ovat oikea paikka selvittämään työn altisteista kuten melusta, pölystä ja toimimattomasta ergonomiasta syntyviä ongelmia. Työterveyshuollosta saa apua myös tavallisimpien sairauksien hoitoon tai ainakin ohjauksen oikeaan hoitopaikkaan.

Tilastokeskuksen mukaan avioeronneiden määrä suhteessa naimisissa oleviin, on pysynyt samalla tasolla jo yli 20 vuotta. Ensimmäinen avioliitto päättyy eroon 39 prosentin todennäköisyydellä, kun liiton nainen on noin 40 ja mies 42 -vuotias. Toinen tai kolmas avioliitto päättyy eroon vielä suuremmalla todennäköisyydellä. Eron käytännön seurauksiin voi vaikuttaa etukäteen tekemällä avioehdon. Puolisoilla tulisi olla myös hallintaoikeustestamentti ja keskinäinen testamentti toisen kuoleman varalle.

Parisuhteessa pysyvätkin tarvitsevat joskus ulkopuolista apua. Riitaisa parisuhde on riski terveydelle. Muun muassa Väestöliitto, Parisuhdekeskus Kataja ja seurakunnat järjestävät parisuhdekursseja, joilla voi opetella parisuhdetaitoja. Joskus ongelmatilanteissa riittää, kun rinnalla on kuuntelija. Maaseudun tukihenkilöverkko tarjoaa vertaistukea erilaisissa elämän kriiseissä.

Haasteena työterveyshuollon palvelujen käytölle on muuttuva tilanne sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä. Olemalla aktiivinen työterveyshuollon suuntaan yrittäjä turvaa työterveyspalvelunsa muutosmylläkästä huolimatta.

Birgitta Kinnunen
Kirjoittaja työskentelee Työterveyslaitoksessa Maatalousyrittäjien työterveyshuollon keskusyksikössä tutkijana. Hän on myös Maaseudun tukihenkilöverkon ohjausryhmän jäsen. Vapaa-aika kuluu liikunnan parissa; kuntosali, luonnossa liikkuminen ja tanssi ovat mieluisimmat lajit.

aiheet: onnea kylvämässä, työterveyshuolto, stressi, työkyky, terveystarkastus, birgitta kinnunen