Blogi – Kansainvälinen toiminta

Uuden komission alku häämöttää

11.10.2019

Toukokuussa pidettyjen Euroopan parlamentin vaalien jälkeen tulevan komission muodostaminen on edennyt määrätietoisesti, mutta vaikeuksien kautta kuten aina ennenkin. Tällä kertaa komission puheenjohtajaksi ei valittu etukäteen puolueiden asettamaa kärkiehdokasta. Asia ratkesi kesällä Eurooppa-neuvoston huippuvirkanimityskokouksessa, jonka päätöksen mukaisesti komission puheenjohtajaksi esitettiin saksalaista von der Leyeniä. Samassa yhteydessä päätettiin lukuisista muista EU:n johtajaviroista. Euroopan parlamentti vahvisti von der Leyenin nimityksen ennen kesälomia.

Loppukesän aikana jäsenmaat ovat nimenneet komissaariehdokkaansa ja komission tuleva puheenjohtaja on ehdottanut heille vastuualueet. Kullekin komissaariehdokkaalle lähettämässään nimeämiskirjeessä (https://ec.europa.eu/commission/interim/commissioners-designate) puheenjohtaja von der Leyen esittää paitsi yleisiä periaatteita komissionsa toiminnasta, niin myös yksityiskohtaisia toimeksiantoja kunkin komissaarin omaan vastuualueeseensa liittyen.

Von der Leyen korostaa nimityskirjeissään komissaariehdokkaille sitä, että komissio työskentelee kollegiaalisesti, yhtenä tiiminä. Hän painottaa yhteistyön merkitystä ja toteaa, että komission on tehtävä tiiviimpää yhteistyötä muiden EU-instituutioiden, erityisesti Euroopan parlamentin kanssa. Von der Leyen haluaa komisissionsa olevan ”geopoliittinen komissio” ja painottaa sitä, että jokaisen komissaarin tehtävänä on osaltaan edistää YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. Lainsäädäntötyössään von der Leyenin komissio ottaa käyttöön yksi sisään, yksi ulos -periaatteen eli komissio aikoo purkaa vastaavan määrän vanhaa EU-säätelyä aina esittäessään uutta lainsäädäntöä. Kenties merkittävimpiin tulevan komission poliittisiin linjauksiin kuuluu varapuheenjohtaja Timmermansin vastuulle annettu Eurooppalainen Vihreä Sopimus (European Green Deal), josta puheenjohtaja von der Leyen lupaa esityksiä ensimmäisen 100-päivän aikana. 

Euroopan parlamentin eri valiokunnat ovat kuulleet tai pikemminkin ”grillanneet” viime päivien aikana komissaariehdokkaita. Valiokuntien kuulemiset alkoivat syyskuun lopussa ja ovat jatkuneet kuluvalle viikolle saakka. Jo ennen erityisvaliokuntien varsinaisia kuulemisia parlamentin laillisuusasioista vastaava komitea hylkäsi Romanian ja Unkarin nimeämät komissaariehdokkaat näiden taustoihin ja ilmoitettuihin sidonnaisuuksiin liittyvien ”vastakkaisten intressien” vuoksi. Romanien ja Unkarin hallitukset nimesivät pikaisella aikataululla viime viikolla uudet ehdokkaansa tuleviksi komissaareiksi. Eilen parlamentin sisämarkkinoista vastaava valiokunta hylkäsi sisämarkkinakomissaariksi ehdolla olleen ranskalaisen Sylvia Goullardin tämän edellisiin tehtäviin liittyneiden avustajien palkkkausiin liittyneiden epäselvyyksien vuoksi. Ranska joutuu nyt nimeämään uuden komissaariehdokkaan.

Itselläni suurin mielenkiinto parlamentin kuulemisissa liittyi maatalouskomissaariksi ehdolla olevan puolalaisen Janusz Wojciechowskin kuulemiseen, jonka parlamentin maatalousvaliokunta järjesti 2. lokakuuta. Noin kolmituntinen tilaisuus piti sisällään komissaariehdokkaan oman linjapuheensa ja MEPpien hänelle esittämät noin 25 kysymystä ja näihin liittyvät komissaariehdokkaan vastaukset. Lopputulema oli se, että parlamentin maatalousvaliokunta ei ollut tyytyväinen komissaariehdokkaan esiintymiseen. Valiokunnan puheenjohtaja Norbert Lins, joka heti seuraavana aamuna vieraili ETSK:n viljelijäkategorian kokouksessa, arvioi tilannetta diplomaattisesti siten, että komissaariehdokas ei ollut kuulemisessa riittävän selkeä siinä, mihin hän haluaa tulevaa maatalouspolitiikkaa viedä. AGRA FACTs analysoi tilannetta paljon suorasanaisemmin: Wojciechowski tuli kuulemiseen huonosti valmistautuneena ja hänen tietonsa monista asioista olivat heikot ja puutteelliset.

Komissaariehdokas Wojciechowski sai kuulemisestaan parlamentin maatalousvaliokunnalta ehdot. Kuulemisen jälkeen komissaariehdokkaalle päätettiin tehdä lisäkysymyksiä, joihin hän sai kaksi vuorokautta aikaa toimittaa kirjalliset vastauksensa. Maatalousvaliokunta järjesti kuluvalla viikolla Wojciechowskille uuden kuulemisen, jonka jälkeen komissaariehdokkaan kelpoisuus tehtävään hyväksyttiin.

Oma johtopäätökseni tästä kaikesta on se, että onneksi meillä on Euroopan parlamentti ja kyseiset komissaarikuulemiset. Tietenkin asiaan kytkeytyy EU:n eri instituutioiden keskinäistä valtataistelua ja Euroopan parlamentin näyttämisen halua. Parlamentin vahvistunut rooli komission hyväksymiseen sovellettavien menettelytapojen osalta parantaa kuitenkin eurooppalaisen päätöksenteon laatua ja läpinäkyvyyttä. Toinen johtopäätös asiasta on tietenkin se, että tentteihin kannattaa valmistautua huolella.

aiheet: maatalouspolitiikka, euroopasta ja eusta, euroopan komissio