null Uusi maaseutu

Blogi – Maaseutuympäristö

Uusi maaseutu

19.12.2018

Tarvitaan maaseudun toivon näkymä. Se on näkemys uudesta maaseudusta, jonka perustana ovat ihmiset, heidän osaamisensa ja siitä sikiävä kilpailukyky. Tätä ihmisten uutta maaseutua kutsun monimuotoisten toimintojen mosaiikiksi.

Oman elintarviketuotantomme turvaaminen on hyväksytty kaikkia kansalaisia ja etupiirejä yhdistäväksi isänmaalliseksi velvollisuudeksi. Uudella maaseudulla on suuria ja erikoistuneita maatiloja. Niiden tuotantovolyymit ovat mittavia. Alihankintojen kautta suurtilat synnyttävät ympärilleen uudenlaista työllisyyttä. Niillä on myös nykyistä enemmän kiinteässä työsuhteessa olevia pysyviä työntekijöitä. Modernisoituva maatilayrittäjyys on synnyttänyt uudenlaisia maaseutuammatteja, joissa tietotekniikan soveltamisella on tärkeä sijansa.

Sitkeiden kehittämistoimien kautta on syntynyt myös monitoimisuuteen perustuvia työvaltaisia pientiloja. Ne ovat löytäneet suuruuden markkinoilta kapeita katveita, joissa ne menestyvät markkinaosaamisella, tuotekehityksellä, joustavalla tuotannolla ja pienillä volyymeilla.

Pienyritykset muodostavat yhteistyöhön perustuvia arvoketjuja. Niitä kutsutaan mikroklustereiksi. Markkinat ovat paikallisten lisäksi kansallisia ja
kansainvälisiä. Mikroklustereita on syntynyt esimerkiksi pienteollisuuteen,
hoivapalveluihin ja matkailuun. Tärkeitä ovat myös bioenergian tuotantoon erikoistuneet arvoketjut, jotka käyttävät raaka-aineenaan orgaanista jätettä, maalämpöä, aurinkoa, tuulta ja energiakasveja. Energiantuotannon mikroverkot ovat keskeinen osa energiahuoltoamme; samalla niihin liittyvästä osaamisesta on tullut tärkeä vientisektori. Lähiruuan markkinat ovat laajentuneet.

Uudella maaseudulla on yhä enemmän ihmisiä, jotka asuvat osan vuodesta
maaseudulla ja osan kaupungissa. Useimmat kesämökit on muutettu
talviasuttaviksi kakkosasunnoiksi. Tyhjillään olevia maaseutukiinteistöjä on
kunnostettu. Ne on myyty tai vuokrattu asunnoiksi; on myös perustettu uusia joustavaan asumiseen perustuvia lomaosakeketjuja. Maaseudulla osan aikaa viettävien asukkaiden kysynnän varaan on syntynyt remontteihin, pihanhoitoon, teiden auraukseen ja kodinhoitoon erikoistuneita yrityksiä.

Taiteen, tieteen ja käsityön elämäntapa-ammatit kukoistavat uuden maaseudun kylissä. Maaseutuyhteisöjä luonnehtivat erilaiset etätyöjärjestelyt, joiden ansiosta päivittäinen työmatkaliikenne maaseudulta keskuksiin on oleellisesti vähentynyt. Samalla maaseudun houkuttelevuus asumisen paikkana on lisääntynyt. Monimuotoisesti organisoidut palvelut huolehtivat kansalaisten hoivasta, mutta myös esimerkiksi ympäristönhoidosta ja paikallisteiden kunnosta. Vastuullisella markkinaohjauksella on estetty ylikansallisten hoivatehtaiden monopolit sekä turvattu kansalaisjärjestöjen ja paikallisten yritysten oikeudenmukainen kohtelu kilpailutuksissa.

Uusi maaseutu edellyttää laajan maaseutupolitiikan vahvistumista. Sitä toteutetaan kansalaisten, valtionhallinnon, kansalaisjärjestöjen, maakuntien, kuntien, korkeakoulujen ja muiden asiantuntijaorganisaatioiden sekä yritysten välisenä yhteistyönä. Laajan maaseutupolitiikan tavoitteena on kansallinen välineistö, joka edistää maaseudun elinvoimaa EU:n muuttuvista rahoitussuhdanteista riippumatta. Yksi oivallus on laajan maaseutupolitiikan syntymisessä ylitse muiden: maaseutu ei enää ole eturistiriitojen temmellyskenttä, vaan kaikkein yhteinen asia, suomalaisen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn keskeinen tekijä.

Hannu Katajamäki
Aluetieteen emeritusprofessori
Maaseudun tukihenkilöverkon ohjausryhmän puheenjohtaja

ONNEA KYLVÄMÄSSÄ

vieraileva asiantuntija


Blogi ihmissuhteiden voimasta ja hyvinvoinnista, sinkkuuden iloista ja suruista, parisuhteen hoitamisesta maatilalla. Blogissa vierailee hyvinvoinnin asiantuntijoita useasta organisaatiosta.