Helmikuun aikana selviää, mitä neuvotteluosapuolet haluavat. Brittien osalta päätös on täysin pääministeri Boris Johnsonin käsissä, noh tai siis päässä. Kun Johnson sai joulukuun parlamenttivaaleissa murskaenemmistön brittiparlamenttiin, hänellä on laajat vapaudet tehdä, mitä parhaaksi näkee. On esitetty kolme skenaariota tavoitteesta, kova brexit ilman sopimusta, erosopimuksen linjaama brexit tai hyvin lähellä EU:ta oleva uusi yhteistyömalli.  

Johnsonin asettama takaraja tulevan suhteen valmistelulle on 31.12.2020. Jos tämä aikataulu pitää, neuvottelut etenevät joko Johnsonin tai EU:n määrittämällä sisällöllä. Varsinaista kauppasopimusneuvottelua ei tässä ajassa saada läpi, saati sitten jos on tavoite sopia samalla muustakin yhteistyöstä.

Britit päättävät jatkossa niin teollisuustuotteiden kuin elintarvikkeiden standardeista itse, he tekevät myös valinnan EU-linjan ja USA:n välillä. Elintarvikeketjussa tämä valinta on EU:n varovaisuusperiaatteen mukaisen ruokaturvallisuuslinjan ja USA:n ”tiedeperusteisen” turvallisuusajattelun välillä.  

Jo nyt on näkyvissä USA:n voimakas kauppapoliittinen paine muutokseen Iso-Britanniassa ja myös EU:ssakin. Joka tapauksessa brittien on tehtävä paljon kauppasopimuksia korvatakseen EU:n kautta voimassa olevat sopimukset. Brittien neuvotteluvoima on vain murto-osa EU:sta, kun paino lasketaan markkinoiden arvon perusteella.

Kukaan ei halua kaupan häiriintyvän, mutta britit ovat jatkossa EU:n ulkopuolella. Sisämarkkinoista EU:n jäsenet maksavat 1 %:n jäsenmaksu BKT:stä. Neuvottelutulos määrittää silloin tämän sisämarkkinoilla olemisen arvon hyvin konkreettisesti. Turvallisuutta, innovaatioita ja tutkimusta ym. on tehokkaampaa hoitaa yhdessä, mutta taloudellista arvoa on helpoin mitata markkinoiden kautta.

Jokainen tuote-erä pitää jatkossa kirjata, tullata ja sääntöjen mukaisesti tarkistaa, kun tuote saapuu tai lähtee EU:n standardialueelta. Tämä termi siksi, että Pohjois-Irlanti noudattaa erosopimuksen mukaan EU-standardeja, kunnes toisin sovitaan. Tullaus EU-käytännön mukaan tehdään, jos tuote ei ole menossa Pohjois-Irlannin kulutuksen. Silloin noudatetaan brittien tullikäytäntöjä.   

Aikataulu neuvotteluille on tiukka
 

Joulukuun brittien vaalien jälkeen oli selvää, että brexit-sopimus viedään Lontoossa läpi tammikuun loppuun mennessä. Samaan aikaan niin komissio kuin parlamentti ovat valmistautuneet päätöksentekoon Brysselissä. Eli UK ulos EU:sta virallisesti 31.1.2020.

Sitten alkaa kakkosvaihe. Britit valmistelevat oman neuvottelutavoitepaperin. EU:ssa parlamentti valmistelee oman kannanoton helmikuun puoleen väliin. Yleisten asioiden neuvosto kokoontuu 25.2. päättämään komission neuvottelumandaatista.

Maaliskuun alussa aloitetaan neuvottelu tulevasta suhteesta. Britit noudattavat EU-lainsäädäntöä neuvotteluajan mutta samalla he eivät osallistu mihinkään EU:n päätöksentekoelimen kokoukseen.

Kesäkuun 30. päiväksi on varattu neuvottelujen edistymisen arviointikokous.  Sopimuksen mukaan se on viimeinen päivä päättää jatkoaikatarpeesta neuvottelujen loppuun saattamiseksi. Pääministeri Johnson on jo ilmoittanut, että jatkoaikaa ei haeta missään tapauksessa.

31.12.2020 pitäisi neuvottelutulos olla hyväksyttynä ja ratifioituna. Käytännössä tämä merkitsisi sitä, että parlamentin pitäisi saada neuvottelutulos käsiinsä lokakuun lopussa.   

Jos sopimus ei ole hyväksyttynä, astuu voimaan kova brexit ja EU-UK-kauppasuhteet jatkuvat kuten muidenkin WTO-jäsenten kanssa, joilla ei ole kauppasopimusta keskenään.

aiheet: brexit