Blogi – Maaseudun edunvalvonta

Viikko Brysselin toimiston johtajana

15.06.2017

Selvennetäänpäs heti alkuunsa, mitä Brysselin toimisto täällä MTK:n hyväksi tekee. Edunvalvonta kuulostaa hyvin ammattimaiselta termiltä, se herättää luottamusta ja arvostusta. Toisaalta mikäli käyttää termiä lobbaus, on mielikuva heti, ainakin näin suomalaisnäkökulmasta, vähintäänkin epäilyttävä ja negatiivissävyinen. Siellä se lobbari, käytäväpoliitikko, Brysselin hämärissä porttikongeissa livauttaa hieman kahisevaa ja vinkkaa ”laitapa tuolla meille tulemaan vähän järkevämpi CAP”. Todellisuudessa nämä molemmat termit kuvaavat hyvin laajaa kirjoa vaikuttamis- ja seuraamistyötä ja tarkoittavat oikeastaan melko samanlaista toimintaa. Toimintaa, jonka avoimuutta pyritään koko ajan lisäämään mm. EU:n lobbarirekistereillä.

Me Brysselin päässä olevat olemme keskittyneet ymmärrettävästi MTK:n EU-edunvalvontaan, sillä miten siihen muuten pääsisi käsiksi, jollei olisi sijoittunut aivan pääkallopaikalle EU-instituutioiden kylkeen. Suomessa usein ajatellaan, että sieltä ne asiat ja päätökset vain tulevat EU:sta meille suoraan annettuna, mutta tosiasiassa päätöksiä ja lainsäädäntöä valmistellaan parhaillaan vuosia Brysselin päässä. Vuosien valmistelu on raskasta, mutta toisaalta antaa myös meille oivan mahdollisuuden seurata valmisteluprosessia ja pyrkiä mahdollisuuksien mukaan vaikuttamaan lopputulokseen.

Tässä kiteytyy Brysselin edunvalvonta; asioiden seuraamista ja oikeiden vaikutusväylien löytämistä ja luomista. MTK:n tärkein vaikutusväylä on samassa rakennuksessa toimiva Copa Cogeca -Euroopan maataloustuottajien ja osuustoimintaliikkeiden kattojärjestö. Vaikutusväylien löytäminen tarkoittaa myös verkostoitumista eli kontaktien luomista eri tahojen välillä. Suomessa verkostoituminen on aivan lapsen kengissä verrattuna Brysseliin, sen hyötyjä ei tunnisteta samalla tavalla kuin täällä. Meidän kansallisten asiantuntijoidenkin kannattaisi Brysseliin tullessaan yrittää tavata muita vaikuttajia ja luoda verkostoa, jota sitten voi tarvittaessa hyödyntää tilanteen sattuessa eteen. Suomi on pieni maa, joten sen etujen turvaamiseksi tulisi eri alojen edunvalvojien ja lobbareiden työskennellä enemmän yhdessä.

Hyvänä esimerkkinä vaikuttamis- ja seuraamistyöstä voitaisiin ottaa tällä hetkellä pöydällä oleva LULUCF-esitys koskien maankäyttöä, maankäytön muutoksia ja metsätalous -sektoria kansallisessa kasvihuonekaasupäästöjen inventaariossa. Parlamentissa äänestettiin LULUCF:stä touko-kesäkuun vaihteessa maatalousvaliokunnassa (COM AGRI) ja sisämarkkinavaliokunnassa (COM ITRE). Lisäksi ympäristövaliokunta (COM ENVI) äänestää vielä oman kantansa kesäkuun lopulla.

Keskeinen tulos jo olleissa äänestyksissä oli se, ettei metsämaan referenssitasot mene menneisyyteen ja metsästrategiat voidaan tuoda aidosti ilmastopolitiikan osaksi. ITRE:n ja AGRI:n tulos tuo paineita saada sama lopputulos myös johtavalle ympäristövaliokunnalle, mutta saa nähdä miten lopulta käy. Äänestyksien tulos on Suomen kannalta paljon parempi, kuin komission alkuperäinen esitys. Tämä on vaatinut laajaa ja pitkäjänteistä kuukausia kestänyttä vaikuttamistyötä eri tahojen kesken, ja siltikään lopputulos ei ole vielä taattu. Hetkellinen huojennus, mutta loppukiri vaatii vielä lisää paukkuja, lisää tapaamisia, lisää selontekoja ja raportteja sekä hereillä oloa siitä missä mennään valmisteluprosessissa. Mikäli vaikuttamistyötä ei tehtäisi täällä paikan päällä, olisimme aina auttamattomasti myöhässä ja kärsisimme lopulta seuraukset jo tehdyistä päätöksistä.

Tässäpä siis pähkinän kuoressa; miten johtaa Brysselin toimistoa? Herää aikaisin aamulla, että ehdit Suomen päässä alkaviin kokouksiin Skypen välityksellä, aikaerosta huolimatta. Osallistu laajaan skaalaan kokouksia, seminaareja ja konferensseja, jotta saat varmasti kaiken tarjolla olevan tiedon käyttöösi. Jaa tietoa myös muille, sillä mitä sinä sillä yksin teet, näppäimistö tulille ja raporttia alulle. Työaikaa kuvaa parhaiten sana ”joustava”, joten illalla ehdit vielä hyvin käydä verkostoitumistapahtumassa pyörähtämässä ja luomassa kontakteja. Älä verkostoidu kuitenkaan joka ilta, ei makeaa mahan täydeltä. Ota omaa aikaa, kun sitä on tarjolla, kiirettä riittää aina. Pidä yhteyttä kotimaan asiantuntijoihin ja houkuttele heidät Brysseliin jakamaan asiantuntijuuttaan ja tapaamaan muita vaikuttajia. Viimeistele raportit ajoissa, ei ole mukava aloittaa uutta viikkoa likaiselta pöydältä. Sitten vain hymyä huuleen ja menoksi, kukaan ei pidä yrmeistä lobbareista.

Ps. Ei hätää, Brysselin toimisto on edelleen pystyssä, vaikka neiti johtaja hieman vallankahvaan pääsikin käsiksi.

Elisa Vornanen

aiheet: brysselin toimisto, vaikuttamistyö, euroopan ytimestä