Tiedote – Maatalous ja suomalainen ruoka

Uutta tietoa suomalaisen sian- ja broilerinlihan ympäristövaikutuksista

18.06.2021

Tuotteiden ympäristövaikutukset kiinnostavat yhä enemmän kuluttajia paitsi Suomessa myös kansainvälisesti. Keskustelua käydään laajasti erityisesti lihantuotannon ja lihatuotteiden ympäristövaikutuksista. SBYM (Sian- ja broilerinlihan ympäristökilpailukyky) -hankkeessa selvitettiin suomalaisen sian- ja broilerinlihan hiili- ja vesijalanjälki. Hankkeen tavoitteena oli tuottaa sekä keskustelun että tuotannon kehittämisen tueksi tutkittua, Euroopan komission PEF-ohjeistuksen mukaista vertailukelpoista tietoa kotimaisen sian- ja broilerinlihan ympäristövaikutuksista.

Suomalaisen sian- ja broilerinlihan ilmasto- ja vesiniukkuusvaikutuksista ei ole ollut ajantasaista, harmonisoituihin arviointimenetelmiin perustuvaa tutkimustietoa. Ilmastovaikutuksien osalta kotimaista tuotantoa on arvioitu aiemmin, mutta sekä tuotanto että arviointimenetelmät ovat ottaneet harppauksia eteenpäin.  Vesiniukkuusvaikutuksen osalta tutkimus tuo täysin uutta tietoa kansainvälisestikin: vastaavia kattavia vesiniukkuustutkimuksia ei maailmalla ole vielä julkaistu. Vesiniukkuusvaikutus kuvaa tuotannon vedenkäytön vaikutusta suhteessa paikallisiin vesiresursseihin, koko tuotantoketjun matkalla.

Tuotteiden elinkaariarvioinnin yhtenäistäminen lisää vertailukelpoisuutta

Euroopassa on otettu tärkeä askel kohti yhtenäisiä tuoteryhmäkohtaisia elinkaariarvioinnin laskentaohjeistuksia. EU:n Komissio on yhdessä eri toimialaliittojen kanssa työstänyt yksityiskohtaisia tuoteryhmäkohtaisia ohjeistuksia (Product Environmental Footprint, PEF), muun muassa punaiselle lihalle ja rehutuotannolle, joita myös tässä tutkimuksessa on hyödynnetty. ”Euroopan komission julkaisemien laskentaohjeistuksien taustalla on ollut huoli erilaisista tuotteiden ympäristökestävyysväitteistä, joiden laskentatavoista ei voi päästä varmuuteen. Tavoite on saada yhtenevät menetelmät käyttöön ja sen myötä lisätä sekä arvioinnin läpinäkyvyyttä, luotettavuutta että vertailukelpoisuutta, ” tutkija Sanna Hietala Lukesta kertoo.

Tutkimuksessa laaditut sian- ja broilerinlihan hiili- ja vesijalanjäljen arvioinnit perustuvat tarkoituksenmukaisiin, primäärisiin tietolähteisiin laskentaohjeistuksien aineistovaatimuksien mukaisesti. ”Tutkimuksessa saadut luvut tarjoavat vertailukelpoiset vaikutusarviot muihin tuoteryhmän arvioihin myös kansainvälisesti,” Hietala sanoo. Suomalaisen broilerinlihan ilmastovaikutus oli 2,4 kg CO₂ ekv per teuras-kg ja tyypillisen sianlihan 3,5 kg CO₂ ekv per teuras-kg. Vesiniukkuusvaikutus oli broilerinlihalle 0,54 m³ ekv per teuras-kg ja sianlihalle 0,7 m³ ekv per teuras-kg. Näitä lukuja voidaan pitää kotimaisen tuotannon keskimääräisenä lähtötasona, jonka pohjalle voidaan edelleen suunnata kestävyyden kehittämiseen suuntaavaa toimintaa sekä edelleen tarkentaa elinkaariarviointia menetelmien kehittyessä.
 

Sian- ja siipikarjanlihan tuotannon ympäristökuormituksen tutkimusta tulee jatkaa.

MTK on ollut mukana tukemassa tätä hanketta ja yhdessä muiden rahoittajien kanssa olemme todenneet, että selvityksiä ja tutkimuksia tulee jatkaa, sillä kehitys ympäristökuormitusta vähentävien menetelmien käyttöönotossa ja niiden hyödynnettävyydessä menee harppauksin eteenpäin, toteaa MTK:n liha-asiantuntija Mari Lukkariniemi

Sian- ja broilerinlihan ympäristökilpailukyky (SBYM) -hankkeen on toteuttanut Luonnonvarakeskus. Hanke on toteutettu yhteistyössä HKScan Oyj:in, Atria Oyj:n ja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n kanssa ja hanketta ovat rahoittaneet näiden tahojen lisäksi maa- ja metsätalousministeriö Maatilatalouden kehittämisrahastosta (Makera) sekä Luonnonvarakeskus.

Yhteystiedot:

Vastuututkija Sanna Hietala, sanna.hietala@luke.fi, p. 0295326021

Liha-asiantuntija Mari Lukkariniemi, mari.lukkariniemi@mtk.fi, p. 0401719070

aiheet: ympäristö, vastuullisuus, hiilijalanjälki