Ympäristö- ja maankäyttövaliokunta keskusteli luvitusasioita, edunvalvonatyötä maakunnissa, ympäristöasioita ja Gasgrid-vetyputkea
Ympäristö- ja maankäyttövaliokunta keskusteli luvitusasioita, edunvalvonatyötä maakunnissa, ympäristöasioita ja Gasgrid-vetyputkea
Tiedote – Ympäristö ja maankäyttö
Ympäristö- ja maankäyttövaliokunta keskusteli luvitusasioita, edunvalvonatyötä maakunnissa, ympäristöasioita ja Gasgrid-vetyputkea
28.01.2026
MTK:n ympäristö – ja maankäyttövaliokunta kokousti valiokuntaviikolla 14.1. Kokouksen aluksi valiokunta järjestäytyi. Valiokunnan puheenjohtajaksi valittiin Vesa Paavola ja varapuheenjohtajaksi Riitta Torikka.
Vesiasiantuntija Airi Kulmala esitteli vuoden vaihteessa tapahtuneita muutoksia luvittamisessa ja ympäristöviranomaisissa. Vuoden alusta asti AVI:t ja ELY:t lakkasivat olemasta ja ne korvaantuivat Lupa- ja valvontavirastolla (LVV) ja Elinvoimakeskuksilla (EV). Yhtenä uudistuksen taustalla olleista syistä oli tarve yhdenmukaistaa viranomaiskäytänteitä luvituksessa ja valiokunnassa oltiin varovaisen toiveikkaita virastouudistuksen vaikutuksista. Vähemmän positiivisesti suhtauduttiin säädettyihin uusiin lupa- ja valvontaviraston maksuihin. Vaikkakin joissakin asiaryhmissä hinnat laskivat, pääsääntöisesti lupien hinnat nousevat. Kulmala totesi, että MTK pitää hintojen jatkuvaa nostamista erittäin huonona asiana ja keskusliitto pyrkii vaikuttamaan siihen, että tämä nousu loppuu.
Kenttäpäällikkö Seppo Niskanen esitteli käytännön vaikuttamis- ja puolenpitotyötä maakunnissa ja erityisesti Niskasen alueelta Itä-Suomessa. Niskanen esitteli metsäpuolen edunvalvonnan työnjakoa ja organisaatiota keskittyen erityisesti vuonna 2025 aloittaneisiin maakuntavaliokuntiin, jotka kokoavat yhteen paikallisen MTK liiton sekä alueella toimivat MHY:t. Niskanen on pitänyt näin ensimmäisen vuoden toimintavuoden jälkeen maakuntavaliokuntia erittäin hyvinä paikkoina jakaa tietoa ja keskustella paikallisista hankkeista. Valiokunnan kokouksissa on mm. ollut puhumassa maakuntakaavoittajat sekä niihin on kutsuttu paikallisia kansanedustajia ja MEP:jä keskustelemaan. Niskasen esitys herätti paljon keskustelua siitä, että mitä toimintatapoja on koettu hyväksi edunvalvonnaksi valiokuntien jäsenten alueella sekä siitä, kuinka alueen kansanedustajia on saavutettu erilaisilla edunvalvontatilaisuuksissa ja -keinoilla.
Juristi Anna-Rosa Asikainen esitteli ajankohtaiset asiat luonnon monimuotoisuuteen liittyvästä edunvalvonnasta. Erityisesti esillä olevat asiat olivat suurpedot, EU:n ennallistamisasetus ja kansallinen ennallistamissuunnitelma. Suden aseman muutos luontodirektiivissä mahdollisti suden kiintiömetsästyksen, mutta ympäristöjärjestöt ovat katsoneet kiintiömetsästyksen olevan EU-oikeuden vastaista ja ovat valmistelemassa kantelua aiheesta komissiolle. Karhujen osalta, kuten Asikainen aikaisemmissa kokouksissa epäilikin, metsälain uudistus, jolla pyrittiin mahdollistamaan karhujen metsästys poikkeusluvilla, ei toiminut. Itä-Suomen hallinto-oikeus kumosi kaikki Suomen riistakeskuksen poikkeusluvat sillä perustein, että oikeus ei katsonut luontodirektiivin mukaisten poikkeusten edellytysten täyttyneen.
Maankäytönasiantuntija Juho Ikonen esitteli ajankohtaisia kysymyksiä maankäyttösektorilla. Ikonen erityisesti esitteli Gasgridin vetyputkihanketta, sen käytännön etenemistä ja sitä, kuinka MTK:n sisällä hanketta seurataan ja edunvalvontaa keskusliitto-kenttä -akselilla tehdään.
Kokouksessa vieraili WWF:n sisävesivastaava Jenny Jyrkänkallio-Mikkola, joka kertoi WWF Suomen vesienhallintatyöstä. WWF:n vesienhallintatyö on keskittynyt rannikkovesien sekä niihin johtavien rannikkovesistöjen tilan parantamiseen. Tässä avainasemassa on tulvien ja niistä aiheutuvan ravinnekuorman vähentäminen ja WWF on pyrkinyt rakentamaan vesistöihin luontopohjaisia ratkaisuja, joilla voidaan sopeutua ilmastonmuutoksen ja pysäyttää luontokato. Käytännössä WWF on rakentanut tulvien kontrolloimiseksi mm. monitoiminnallisia kosteikkoja, pintavalutuskenttiä, kaksitasouomia sekä tulvatasanteita.
Jyrkänkallio-Mikkola totesi, että vaikka esim. kosteikkojen pääasiallisena tarkoituksena on ympäristösyyt, saadaan niistä myös selvää hyötyä maataloudelle. Kosteikot vähentävät peltoalueiden tulvimista, vähentävät eroosiota ja voivat toimia vesivarastoina kuivina aikoina. Myös kaksitasouomista on tullut positiivisia viljelykokemuksia maanomistajilta. WWF tekee hankkeita yhteistyössä vapaaehtoisten maanomistajien kanssa ja WWF vastaa hankkeen suunnittelusta, byrokratiasta ja toteutuksen kustannuksista. Hankkeet on keskitetty sellaisille alueille, jotka ovat liian kosteita tehokkaalle maa- tai metsätaloudelle.
Valiokunnan puolesta
Jenni Hunnakko
Ympäristöjuristi ja YMV:n sihteeri
aiheet: kokoustiedote, ympäristö ja maankäyttö