Globaalit ruokaturvakysymykset ovat yksi tulevaisuuden tärkeimmistä haasteista. Ruokaturvaan kytkeytyy monia ulottuvuuksia, kuten ilmastomuutos, naisten ja nuorten asema, ruoantuotanto ja kestävä kehitys. Näitä teemoja käsiteltiin ”Ruokaturva - kehityksen kulmakivi”-nimeä kantaneessa tilaisuudessa. Seminaarin muistamiset ja lahjoitusten tuotot menevät kehitysmaiden maa- ja metsätaloutta tukevan kehitysyhteistyöjärjestö FFD :n toimintaan.

Presidentti Halonen muistutti puheessaan ruokaturvan merkityksestä rauhan ylläpitämiseen. Heikko ruokaturva luo epävakautta ja konflikteja. Poliittinen epävakaus ja sisällissodat heikentävät yhteisöjen ruokaturvaa kun viljelymahdollisuudet heikentyvät, ruoantuotanto pysähtyy ja tulonlähteet katoavat. Sekä ruokaturvan että rauhan ylläpitäminen tarvitsee investointeja maatalouden ja muiden maaseudun elinkeinojen kehittämiseen.

Halonen painotti myös, että globaalia ruokaturvaa ei tulla saavuttamaan ilman, että naisten roolille annetaan sille kuuluva painoarvo. Naiset on otettava mukaan maaseudun kehitysohjelmiin, eikä tasa-arvotyössä saa unohtaa myöskään miehiä.

Lisäksi erityishuomio tulee kiinnittää nuoriin. Nuoret, tulevaisuutemme viljelijät, tulee ottaa mukaan päätöksentekoon. Rauhan ylläpitäminen ja ruokaturvan saavuttaminen ovat vahvemmalla pohjalla, kun nuoret hyväksytään aktiivisiksi toimijoiksi.

Lopuksi Halonen otti esiin ruokahävikin tärkeyden: ”Meillähän on Suomessa edelleen suurena haasteena ruokahävikki. Syömiskelpoista ruokaa jätetään käyttämättä yli miljoona kiloa päivässä ja se on valtava kansantaloudellinen tappio”. Ruokaturva ja ruoantuotantokysymykset ovat ajankohtaisia siis paitsi maailmalla, myös Suomessa.

Pääministeri Sipilä totesi puheessaan, että työtä ruokaturvan parantamiseksi tehdään maailmassa paljon. Työhön velvoittavat ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus sekä kestävän kehityksen tavoitteet, joista tavoite numero kaksi koskee nälän hävittämistä ja tavoite yksi köyhyyden poistamista. Ilmastonmuutos uhkaa näiden tavoitteiden saavuttamista ja pääministeri Sipilä totesikin ruokaturvan ja vakaan kehityksen olevan tulevaisuudessa vaikeaa, mikäli ilmastonmuutosta ei saada hillittyä.

”Me suomalaiset ymmärrämme tämän hyvin omaa taustaamme vastaan. Meidän viimeisimmistä nälkävuosista on aikaa runsaat sata vuotta. Ja monella on vielä muistissa sotavuosien ja sodan jälkeisten vuosien ruuan säännöstelty saanti. Tuolloin ruoka oli arvossaan, eikä myöskään ruokahävikkiä päässyt syntymään”, pääministeri totesi.

Pääministeri Sipilä sanoi maailman ruokaturvan syntyvän pienistä puroista, pienistä teoista, poliittisista päätöksistä ja vastuun kantamisesta.

”Kehitysapu on julkisen ja yksityisen tahon kumppanuutta. Tarvitsemme kansalaisyhteiskuntatoimijoiden innostuneisuutta, asiantuntemusta ja varojakin, jotta kehitysyhteistyön tavoitteita pystytään saavuttamaan”, Sipilä sanoi kiittäessään Juha Marttilaa ja hänen joukkojaan heidän työstään kehityksen parissa.

Seminaarin kolmas puhuja, Pohjoismaisen Afrikka-instituutin tutkija Beyene käsitteli puheessaan ruokaturvakysymyksiä erityisesti Afrikan kontekstissa. Maatalouden tila Afrikassa on haastava, ja maanosa kärsii heikosta maan tuottavuudesta ja suuresta satohävikistä, rajoittuneesta pääsystä markkinoille sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksista.

Beyene nosti esiin myös veden ja energian linkit ruoantuotantoon. Ilman riittävää vedensaantia ja energiaa maataloustuotantoa ei saada nostettua. Beyene painotti myös, että tehostaessa maataloutta isojen infrastruktuurihankkeiden avulla on otettava huomioon myös viljelijöiden kyky sopeutua ja hyödyntää uusia mahdollisuuksia. Tässä osuuskunnat ja maaseudun kehitysjärjestöt toimivat erinomaisina viljelijöiden etujärjestöinä.