Euroopan unionissa tehdään ilmastopolitiikkaa, jonka päämääränä on Pariisin kansainvälisen ilmastokokouksen tavoitteiden toteuttaminen. Suomessa hyvällä metsänhoidolla aikaan saatua hiilensidontaa ei ymmärretä EU:ssa, eikä esitetty laskentatapa ota täysimääräisesti huomioon metsien luonnontieteellistä hiilinielua, joka syntyy, kun metsä kasvaessaan sitoo ilmasta hiilidioksidia.

Komissio edellyttää, että metsien käyttö ja hiilinielu säilyvät samalla tasolla kuin vuosina 1990–2009. Tämä laskentajakso on Suomelle epäedullinen, koska silloin puun käyttö oli vähäisempää kuin nyt suhteessa metsien kasvuun.

Toki yhä edelleen puuta käytetään vähemmän kuin sitä kasvaa: - Suomen metsien vuosittainen kasvu on noin 110 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Kun puuta käytetään noin 65-70 miljoonaa kuutiometriä ja luonnonpoistuma on noin 13 miljoonaa kuutiometriä, Suomi-neidon ahteriin kertyy joka vuosi noin 20 miljoonaa kuutiota lisää puuta. Ja siis sen mukana koko ajan lisää hiilivarastoa. Vaikka puuta käytettäisiin vähän enemmänkin, Suomi-neito siis lihoaa edelleenkin joka vuosi, joskin hieman vähemmän kuin tähän asti, selittää MTK:n metsäasiantuntija Lea Jylhä.

EU on kytkenyt ilmastotavoitteisiin myös maankäytön muutokset: EU laskee hiilinielun pienentyvän, kun metsäpinta-ala pienenee. Suomessa metsäpinta-ala pienenee aina, kun rakennetaan jotakin uutta, sillä yleensä rakennettavan tieltä on poistettava ensin metsä. Ja tämä siis lasketaan hiilidioksidipäästöksi.

Hiilinielu vai hiilivarasto?

– Hiiltä on sitoutuneena valtameriin, maaperään, kasvillisuuteen ja muun muassa puutuotteisiin. Ne ovat hiilen varastoja. Suomen metsien hiilivarasto puustossa ja maaperässä on noin 2 000 miljoonaa tonnia, kertoo Jylhä. Hiilinielulla tarkoitetaan hiilivaraston kasvua.

– Nuori metsä, jossa kasvu on suurimmillaan, sitoo myös eniten hiiltä. Vanhoissa metsissä, joissa kasvu jo taantuu ja puuston kuolleisuus lisääntyy, myös hiilensidonta vähenee, korostaa Jylhä. – On myös huomattava, että riskit tuhoihin kasvavat vanhenevissa metsissä esimerkiksi hyönteistuhojen, myrskyjen ja palojen myötä.

Metsistä päästölähde?

Hiilinieluja eli metsiin sitoutuvaa hiiltä voidaan EU-komission esityksen mukaan käyttää pieneltä osin Suomelle asetetun päästövähennystavoitteen saavuttamiseen.

Mutta jos metsien, peltojen ja soiden hiilivarastot pienenevät, niistä tulee hiilinielun sijasta päästölähde. Jos näin käy, joudutaan tämäkin korvaamaan muualla, eli Suomen päästövähennystavoite tiukentuu entisestään. Tästä syystä on tärkeää, että metsät säilyvät edelleenkin hiilinieluna.

Tällä hetkellä suurin ongelma on oikeastaan se, että Suomi on käyttänyt metsiään historiallisesti liian vähän: Nyt kannustetaan metsittämään ja lisäämään metsäpinta-alaa, mutta ei palkita siitä, että Suomessa sitä metsäpinta-alaa ei ole hävitetty missään vaiheessa. Myös vertailuvuodet, joihin metsien käyttötasoa verrataan, ovat Suomelle epäedulliset, koska niinä vuosina metsiä käytettiin historiallisen vähän. Ja siitä käyttö ei siis saisi nousta, tai se tulkitaan hiilipäästöksi.

MTK vaikuttaa myös Brysselissä

EU:n päättäjiin vaikutetaan asiassa aktiivisesti. MTK järjesti alkuvuodesta Brysselissä ilmastoseminaarin, jossa muistutettiin useaan otteeseen, että ilmastonmuutoksen torjunnassa fossiilisten polttoaineiden hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on kaikkein tärkeintä. Jos siis halutaan vaikuttaa ilmastoasioissa, on aloitettava siitä.

Myös yhdessä kotimaan metsäsektorin eri toimijoiden sekä eurooppalaisten sisarjärjestöjensä kanssa on tehty aktiivista vaikuttamistyötä europarlamentin päätöksentekijöihin. MTK:n Brysselin toimisto yhdessä pohjoismaisen ja eurooppalaisen metsänomistajajärjestön NSF:n ja CEPF:n kanssa on tavannut meppejä ja avustajia sekä virkamieskuntaa ja vienyt aktiivisesti viestiä kestävästä metsätaloudestamme Brysselin päättäjille. Myös Itävallan metsänomistajajärjestön kanssa on tehty aktiivisesti yhteistyötä lobbausrintamalla.