Maatalouspolitiikka

MTK:n tavoitteena on varmistaa, että EU:n maatalouspolitiikka mahdollistaa myös tulevaisuudessa perheviljelmäpohjaisen maatalouden ja takaa viljelijöille kohtuullisen toimeentulon.

Suomalaisen ruokaturvan tae on toimiva ja kannattava kotimainen ruokaketju. Sen perusta on kannattava maatalous, jota harjoitetaan koko maassa. Tutkimuksen ja tuotekehityksen päähuomio ja suurimmat voimavarat tarvitaan parantamaan maatalouden kannattavuutta ja tuotannon kehittämistä.

maatalouspolitiikka

EU:n maatalouspolitiikka

Suomen maatalouden mahdollisuuksiin ja kannattavuuteen vaikuttavat markkinahintojen lisäksi EU:n maatalouspolitiikka ja sen rahoitus.   

EU:ssa on noudatettu yhteistä maatalouspolitiikkaa (Common Agricultural Policy eli CAP) 1960-luvun alusta lähtien. Politiikan luonne on muuttunut vuosikymmenten kuluessa ja se on käynyt läpi useita uudistuksia eli reformeja. CAP:in perustavoitteet ovat edelleen samat, mutta luonne ja erilaisten tavoitteiden määrä ovat muuttuneet näiden reformien myötä. 

Nykyään korostetaan tuotannon markkinalähtöisyyttä sekä erityisesti eläinten hyvinvointia, elintarviketurvallisuutta ja ympäristöasioita. 

Maataloustuotteiden hinnat on laskettu EU-maissa suurimmaksi osaksi maailmanmarkkinahintojen tasolle ja tätä on pyritty korvaamaan viljelijöille suoralla tuella. Tuen saamisen ehtona on mm. elintarviketurvallisuutta, eläinten hyvinvointia ja ympäristönsuojelua koskevien ehtojen noudattaminen.

Suomen maatalouspolitiikka

Yksittäisellä EU:n jäsenmaalla on mahdollisuus harjoittaa kansallista maatalouspolitiikkaa EU:n säännösten asettamissa rajoissa. Yksittäinen jäsenmaa ei voi päättää suorien tukien asetusten soveltamisesta tai tehdä maaseutupolitiikkaa ilman EU:n hyväksymää ohjelmaa. Asetusten valmisteluvaiheessa jäsenmaa voi vaikuttaa politiikan tavoitteisiin ja sisältöön. MTK pyrkii osaltaan vaikuttamaan eri tahoihin siten, että maamme erityispiirteet huomioidaan EU:n maatalouspolitiikassa. 

Suomi täydentää EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tukimuotoja liittymissopimuksen mukaisilla kansallisilla tuilla.

Maataloustukijärjestelmät

EU:n maataloustukijärjestelmät ovat EU:n suora tuki, epäsuotuisten maatalousalueiden luonnonhaittakorvaus (LHK), luomutuki sekä ympäristökorvaus ja eläinten hyvinvointikorvaus. Kahdessa viimemainitussa viljelijöille korvataan lainsäädäntöä tiukempien vaatimusten noudattamisesta aiheutuvat kustannukset. Kansallisia tukia Suomessa ovat pohjoinen tuki, Etelä-Suomen kansallinen tuki ja investointituet. 

Tukien kohdentamiseksi Suomi on jaettu seitsemään tukialueeseen. Alueilla A ja B on voimassa Etelä-Suomen kansallinen tuki ja viidellä eri C-alueella toimii porrastetusti pohjoinen tuki. 

Suora tuki 

EU:n suora tuki koostuu tuotannosta irrotetusta tulotuesta sekä tuotantosidonnaisesta osasta. Suomessa 80 prosenttia suorasta tuesta on tuotannosta irrotettua. Tuen saamisen ehtona on peltojen pitäminen hyvässä viljelykunnossa sekä huolehtiminen eläinten hyvinvoinnista ja ympäristön hyvästä tilasta. 

Luonnonhaittakorvaus (LHK) 

Tietyt alueet EU:ssa on luokiteltu maataloudelle epäsuotuisiksi alueiksi. Luonnonhaittakorvauksella pyritään turvaamaan maataloustuotanto ja elinvoimainen maaseutu tällaisilla alueilla. Koko Suomi on luokiteltu epäsuotuisaksi alueeksi. 

Ympäristökorvaus 

Ympäristökorvauksella korvataan tuotannon vähenemisestä ja kustannusten noususta aiheutuneita tulonmenetyksiä ympäristön kuormitusta vähentäviin toimenpiteisiin sitoutuneille viljelijöille. Järjestelmän toimenpiteillä vähennetään vesistökuormitusta sekä päästöjä ilmaan ja huolehditaan luonnon monipuolisuudesta sekä maaseutumaisemasta. 

Pohjoinen tuki 

C-tukialueita koskeva pohjoinen tuki sisältää maidontuotanto tuen sekä kotieläinten lukumäärään ja viljelyalaan perustuvia tukia. Lisäksi siihen kuuluvat kasvihuonetuotannon tuki ja puutarhatuotteiden, metsämarjojen ja –sienten varastointituki sekä porojen eläinkohtainen tuki. 

Etelä-Suomen kansallinen tuki 

A- ja B-alueita koskeva Etelä-Suomen kansallinen tuki perustuu kuluvan ohjelmakauden yhteisen maatalouspolitiikan siirtymäkauden artiklaan. Tällä hetkellä tukea voi maksaa vuoden 2020 loppuun saakka. 
 

Investointituet​​​​

Yrityskoon kasvua ja nuorten viljelijöiden alalle tuloa edistetään maatalouden investointituilla. Investointitukia ovat korkotukilainat, avustukset ja valtion takaukset. Nuorten viljelijöiden aloitustuella kannustetaan nuoria maanviljelijöiksi ja tilan kehittämiseen.​​​

CAP-uudistus

CAP-uudistus 2021-2027

EU:n ohjelmakauden 2021–2027 CAP-valmistelu etenee usealla rintamalla, mutta siitä huolimatta ohjelmakauden alkuun on tulossa 1–2 vuoden mittainen siirtymäkausi. Komissio aloitti oman valmistelunsa julkistamalla tiedonannon tulevasta ohjelmakaudesta vuoden 2017 lopulla.

Toukokuussa 2018 julkaistiin EU:n budjettiluonnos tulevalle ohjelmakaudelle ja lopulta kesäkuun alussa komission maatalouspolitiikkaa koskevat lainsäädäntöesitykset. Tulevalle ohjelmakaudelle jäsenmaan valmisteluvastuu kasvaa selvästi aiemmasta, mutta tämä tapahtuu komission tiukassa ohjauksessa. Jäsenmaa valmistelee jatkossa niin sanotun strategisen CAP-suunnitelman, johon EU:n maatalouspolitiikan kansallinen toimeenpano perustuu.  Sinällään maatalouspolitiikan tai politiikan tavoitteiden sisältö ei uudistuksessa muutu merkittävästi, mutta selvästi aiempaa suuremmalla painoarvolla huomioidaan nuorten viljelijöiden saaminen alalle sekä ilmastomuutoksen hillintään ja sopeutumiseen liittyvät toimet. 

EU-parlamentissa on tehty komission asetusluonnoksiin lukuisa joukko muutosesityksiä. Näiden käsittely jäänee kuitenkin EU-parlamenttivaalien takia kesken keväällä 2019. Parlamenttivaalien tuloksella lienee vaikutusta siihen, miten ja mistä vaiheesta käsittely jatkuu uuden parlamentin toimesta. Näillä näkymin EU:n budjetista seuraavan ohjelmakauden osalta päätetään aikaisintaan Suomen puheenjohtajuuskaudella syksyllä 2019. Maatalouspolitiikkaan liittyvän EU-lainsäädännön hyväksyminen tapahtuu vasta budjetin hyväksynnän jälkeen eli aikaisintaan vuoden 2019 lopulla.

Suomessa CAP-suunnitelman valmistelu aloitettiin marraskuussa 2018. Valmistelua tehdään virkamiestyön ohella työryhmissä ja työpajoissa. Valmistelukokonaisuudesta vastaa maa- ja metsätalousministeriö. Alkuvuoden 2019 aikana MMM järjestää työpajoja 27 eri maatalouspolitiikkaan sisältyvästä aihealueesta. Lisäksi pidetään 12 sektorikohtaista kuulemistilaisuutta. Näissä tilaisuuksissa tullut palaute nykyisestä maatalouspolitiikasta ja esitykset tulevan politiikan sisällöksi huomioidaan strategian valmistelussa. Asiakokonaisuudet käsitellään työryhmissä, joita on erikseen maatalouden, maaseudun kehittämisen ja markkinatoimenpiteiden osalta. 

Komission alkuperäisen aikataulun mukaan CAP-suunnitelma pitäisi saada komission käsittelyyn tämän vuoden lopussa. On selvää, että näin ei tule tapahtumaan, koska CAP-suunnitelman sisältöä ohjaava EU-lainsäädäntö ja komission tarkemmat ohjeet eivät näillä näkymin valmistu vuoden 2019 aikana. Tämä taas johtaa 1–2 vuoden mittaiseen siirtymäkauteen toimeenpanon osalta.