Murupolku

Voi hyvin työssä

Työhyvinvointi​​​​​

Maatila tai maaseutuyritys on tyypillinen perheyritys, jonka menestys ja toiminnan jatkuvuus perustuvat kunkin perheenjäsenen antamaan panokseen.

Perheyrityksen riskienhallintaan kuuluu perheen hyvinvoinnista sekä työkyvyn ja työnilon säilymisestä huolehtiminen.

MTK työskentelee jäsentensä työhyvinvoinnin edistämiseksi. Nyt kehittämisen kohteina ovat muun muassa lomitus, työterveyshuolto, jäsenten sosiaaliturva ja hyvinvointipalvelut.


Hyvinvointi työssä on yrittäjyyden perusedellytys

Yrittäjien henkinen ja fyysinen hyvinvointi, työhyvinvointi ja oikeudenmukainen sosiaaliturva ovat MTK:n keskeisiä tavoitteita.

MTK vaikuttaa työssä hyvinvointia tukevien lakisääteisiä järjestelmiä - kuten lomituspalveluja, työterveyshuoltoa ja työkykyä ylläpitävää kuntoutusta - koskeviin tavoitteisiin ja toimeenpanoon. MTK tekee yhteistyötä valtionhallinnon, Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen (Mela), Työterveyslaitoksen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Tavoitteemme on, että yrittäjien työhyvinvointi paranee ja sosiaaliturva on kattava eri elämäntilanteissa.

Toimeentuloa eri elämäntilanteissa turvaavat muun muassa eläke-, tapaturma- ja sairausvakuutusjärjestelmät. MTK huolehtii siitä, että maaseudun yrittäjien eläkkeiden ja päivärahojen kattavuutta ja tasoa kehitetään ja että vakuutusmaksut pysyvät kohtuullisena.     

Keskusliitto vaikuttaa lainsäädännön ja rahoituksen kehittämiseen ja palvelujärjestelmien rakenteisiin. Tuottajaliittojen ja -yhdistysten panos on puolestaan olennainen palvelujen toimivuuden turvaamisessa.


Lomitus työhyvinvointipalveluna

Lomituspalvelut ovat kotieläintein hoidosta vastuussa olevien maatalousyrittäjien työssä jaksamiseen ja työhyvin ylläpitämiseen tarkoitetut työhyvinvointipalvelut. Vuosiloma, jonka pituus on 26 päivää, mahdollistaa työstä irtaantumisen ja palautumisen.

Lomituspalvelut tukevat myös maatalousyrittäjien sosiaaliturvan toteutumista. Sairauden tai tapaturman yllättäessä tilan toiminnan jatkuvuus turvataan ja maatalousyrittäjän mahdollisuus kuntoutua takaisin työhön onnistuu sijaisapulomittajan myötä. Niin ikään sijaisapulomittajan myötä maatilojen äidit ja isät voivat pitää perhevapaina äitiys, isyys sekä vanhempainlomansa. Myös työkykytoimintaan, alle 3-vuotiaan lapsen kotona tapahtuvaan hoitoon sekä varusmiespalvelukseen voi saada rajoitetun määrän sijaisapua.

Turkistuottajilla on mahdollisuus 18 päivän vuosilomaan sekä rajoitettu määrä lisävapaata. Poronhoitajien sijaisapuoikeus on työkyvyttömyystilanteita varten enintään kaksisataa päivää vuodessa.


​​​​​​​Työterveyshuolto

Maatalousyrittäjä on itse tärkein yrityksensä voimavara. Toimiva työterveyshuolto tukee yrittäjän työkykyä ja työhyvinvoinnin edistämistä sekä työperäisten vaarojen ehkäisyä tilakäyntien, terveystarkastusten, ohjauksen ja neuvonnan avulla. Työterveyshuolto myös ohjaa tarvittaessa kuntoutukseen. Ennalta ehkäisevän työterveyshuollon lisäksi voit hankkia myös sairaanhoitoa.

Maatalousyrittäjien työterveyspalveluja voi ostaa 18−67-vuotias maatalousyrittäjien eläkelain (MYEL) mukaisesti vakuutettu henkilö. Vaikka yrittäjälle työterveyshuoltoon liittyminen on vapaaehtoista, se on koko maatilayrityksen menestymisen kannalta tärkeää. Työnantajana toimiessaan yrittäjällä on velvollisuus järjestää työterveyspalvelut työntekijöilleen.

MYEL-vakuutetulla maatalousyrittäjällä on oikeus saada korvausta itselleen järjestämänsä työterveyshuollon ja sen yhteydessä toteutetun yleislääkäritasoisen sairaanhoidon kustannuksista. Maatalousyrittäjä saa työterveyshuollon kustannuksista korvausta Kelalta. Työterveyshuollosta maksettavaksesi jäävät kustannukset ovat maatalousverotuksessa tuotantokustannuksina vähennyskelpoisia.

Maatalousyrittäjien työterveyshuollon palveluja saat sekä julkisilta että yksityisiltä palveluntuottajilta. Saat tietoa työterveyshuollon toimijoista Työterveyslaitoksen sivustolla Työterveydeksi.fi.

Vuoden 2018 alusta tilitysmenettely laajenee koskemaan myös yksityisiä työterveyshuollon palveluntuottajia. Tällöin tilitysmenettelyyn liittyvät työterveyshuollon yksityiset palveluntuottajat hakevat korvausta yksin toimivien yrittäjien puolesta ja yrittäjä maksaa vain hänelle kuuluvan osuuden kustannuksista palveluntuottajalle. Kela korvaa myös etäpalveluina annettuja työterveyshuollon ehkäiseviä ja sairaanhoidon palveluita määritellyin edellytyksin.

Lue lisää:

Työhyvinvoinnin top 10

 

Työhyvinvoinnin top 10


1 Arvosta omaa terveyttä ja työkykyä

Maatalousyrittäjä on tilan tärkein tuotannontekijä. Työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin vaikuttaa työstä tulevan kuormituksen lisäksi myös se, miten hoidat ja huollat itseäsi.

Työstä irrottautuminen ja loman pitäminen on tärkeää työssä jaksamisen kannalta. Voit saada loman pitämiseen myös tukea. Samalla saat aikaa perheelle ja tapaat muita maatalousyrittäjiä.
Työterveyslaitos

Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry järjestää maatalousyrittäjille suunnattuja lomia. Terveys- ja Lomahuolto tekee päätökset lomatuen myöntämisestä ja vastaa lomatoiminnan käytännön järjestelyistä.

Lomia voi tiedustella Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:n toimistosta numerosta 010 2193 460,

Tuetut lomat eivät edellytä MTK:n jäsenyyttä.


​​​​​​​2 Hyödynnä hyvinvointipalvelut tehokkaasti

Ota työterveyshuolto avuksesi työssä jaksamiseen. Työterveyshuollosta saat työterveyshoitajan, - lääkärin, - psykologin,- fysioterapeutin asiantuntemuksen myötä tuen ja osaamisen työkykysi ylläpitämiseen ja edistämiseen.

Jos voimavarat uhkaavat loppua voi aina kääntyä oman työterveyshuollon puoleen.

Lomituspalvelut mahdollistavat sitovasta kotieläinten hoitotyöstä irtaantumisen loman ajaksi sekä sijaisapua kun et tilapäisesti voi huolehtia ja hoitaa maatilasi asioita. Tilapäiseen työvoiman tarpeeseen saat myös maksullista lomittaja-apua.

Jos omaan työkykyyn tai jaksamiseen liittyvät asiat mietityttävät, voit ottaa yhteyttä Melan Tyhy-neuvojaan. Tyhy-neuvojalta saat henkilökohtaista työhyvinvointineuvontaa.
Maatalousyrittäjien eläkelaitos


​​​​​​​3 Johda yritystäsi hyvinvoinnin suuntaan

Yrityksen johtaminen on tavoitteiden asettamista ja päätöksiä siitä, miten asetettuun tavoitteeseen päästään.

Ota yrityksesi tavoitteeksi taloudellisen hyvinvoinnin ja kestävyyden lisäksi sosiaalinen kestävyys ja hyvinvointi.

Muista päätöksiä tehdessäni, mitä asiat myös hyvinvoinnin kannalta merkitsevät. Ihmiset ovat voimavaroiltaan hyvin erilaisia. Itsensä kuunteleminen ja oman yrityksen ja perheen tarpeiden huomioiminen on keskeistä hyvinvoinnin johtamisessa.

Moni maatila- ja maaseudun yrittäjä tekee hyvinvoinnin johtamista nimeämättä sitä erikseen johtamiseksi. Yhtenä esimerkkinä on kotieläintiloilla tehtävä suunnittelu vuosilomahakemuksen täyttämisen yhteydessä alkavan vuoden lomien pitoajankohdista. Hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että aikaa jää muuhunkin kuin työhön.


4 Kehitä osaamistasi ja työhyvinvointitaitoja

Maatalousyrittäjyys vaatii monenlaista osaamista. Hyvät ovat johtamistaidot ovat yrityksen menestymisen kannalta välttämättömiä.

Työssä jaksamiseksi ja työkyvyn ylläpitämiseksi tarvitaan myös työhyvinvointitaitoja. Vuorovaikutustaitoja, tunnetaitoja, johtamistaitoja, oppimistaitoja, viestintätaitoja voi myös harjaannuttaa.


5 Tunnista työn kuormitustekijät

Maataloustyö on ollut perinteisesti fyysisesti kuormittavaa. Nykyisin myös henkinen kuormitus on lisääntynyt.

Olemme ihmisinä erilaisia ja koemme henkistä painetta erilaisista asioista. Ei siis ole aina helppo tunnistaa niitä tekijöitä, jotka kuormittavat ja uuvuttavat.

Yrittäjyyteen ja omaan ammattisektoriin liittyvien asioiden jakaminen on ensiarvoisen tärkeää henkisen kuormituksen tunnistamisessa. Jakaminen auttaa myös jaksamaan.

Työterveyshuollon yhtenä tehtävänä auttaa työn kuormitustekijöiden tunnistamisessa. Työterveyshuollosta saat tarvittaessa myös moniammatillisen työterveyshuoltoneuvottelun.
Työterveyslaitos


6 Hoida kriisit huolella

Kun mieltä järkyttää läheisen kuolema, sairaus tai onnettomuus, huolehdi riittävän ammattiavun saamisesta kaikille niille, joita kriisi koskettaa.

Vertaistuki auttaa selviytymään ja käymään läpi vaikeita tapahtumia. Ota vaikeita asioita puheeksi ja hae tukea.

 

7 Lisää turvallisuuden tunnetta sosiaalisten riskien kartoittamisella

Tarkista onko lakisääteinen sosiaaliturvasi ajan tasalla. MyeL/Yel-työtulon suuruus kertoo sosiaaliturvasi tason.

Huolehdi, että koko yritystoimintasi on vakuutusten piirissä. Pohdi perheesi kanssa, tarvitsetteko perheoikeudellisia sopimuksia, kuten avioehtosopimus, testamentti tai edunvalvontavaltuutus.


​​​​​​​8 Työnilo voimavarana

Onnistumiset työssä ei synny tyhjästä. Ammattitaito ja osaaminen luovat pohjaa tuloksille ja onnistumiselle.

Kotieläinyrittäjä kokee onnistumisen iloa, kun saa terveen vasikan tai runsaan maitomäärän. Maatiloilla koetaan myös yhteisöllistä työniloa, kun saadaan yhdessä vaikkapa sadonkorjuu-urakka päätökseen.

Työ on tärkeä hyvinvoinnin lähde. Kokemus siitä, että tekee arvokasta työtä, on hyvinvoinnin kannalta merkityksellistä. Ihminen tarvitsee jaksaakseen myös onnistumisen kokemuksia.


9 Välittäminen on viisautta

Meistä jokainen tarvitsee jossain elämänvaiheessa toisten apua. Välittämällä vahvistat myös omaa hyvinvointiasi.

Maatalousyrittäjille tehty varhaisen välittämisen malli on tarkoitettu tukemaan työssä selviytymisessä ja auttamaan tilan toimintaa uhkaavissa ongelmissa.

 

10 Ole yhteisöllinen

 

Valmius jakaa aikaa, osaamista, innostusta luo yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia. Ihmisellä on tarve kuulua johonkin, jossa jokainen on jotakin.

Yhteisten asioiden hoitaminen ja osallistuminen tuo voimia huolimatta siitä ajasta, joka yhteisten asioiden hoitamiseen kuluu. Toimiminen kyläyhteisössä, etujärjestössä tai politiikassa antaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja auttaa jaksamaan.

Yrittäjyys on monelle elämäntapa. Ammatti-identiteettiä vahvistaa yhteistyö toisten maaseudun yrittäjien kanssa.

Jaa yrittäjyyteen ja elämään liittyviä kokemuksia, ajatuksia ja tunteita yhteisissä tapaamisissa toisten yrittäjien kanssa. Yhdessä tekeminen samanhenkisten maatalousyrittäjien kanssa luo luonnollisella tavalla sosiaalisia verkostoja ja parantaa myös henkistä hyvinvointia. Kokemusten jakaminen lisää myös ammatillista osaamista.

MTK mukana Välitä viljelijästä -verkostossa

Välitä viljelijästä -verkosto

​​​​​​​
​​​​​​

MTK on mukana Välitä viljelijästä -verkostossa ja on tehnyt yhteistyösopimuksen Melan kanssa. Mela rakentaa Välitä viljelijästä -verkoston tehostamaan maatalousyrittäjien työssä jaksamista tukevaa toimintaa. Tarkoituksena on vakiinnuttaa Melan varhaisen välittämisen toiminta pysyväksi osaksi maatalousyrittäjien työhyvinvointityötä.

Yhteyshenkilönä MTK:ssa toimii asiantuntija Marja Tallavaara, puh. +358405012889, marja.tallavaara@mtk.fi.