MTK vaikuttaa - Ajankohtaista suurpedoista ja valkoposkihanhista

Takaisin MTK vaikuttaa - Ajankohtaista suurpedoista ja valkoposkihanhista

Uutinen – Maaseudun edunvalvonta

MTK vaikuttaa - Ajankohtaista suurpedoista ja valkoposkihanhista

14.05.2025

Eduskunnassa on kuluneen kevään aikana käsitelty metsästyslain muuttamista koskevaa hallituksen esitystä. Muutoksilla tavoitellaan karhun, ilveksen ja suden kannanhoidollisen metsästyksen käynnistämistä. Varsin suppeat muutosesitykset kohdistuvat poikkeuslupia koskevaan pykälään. MTK on pitänyt ehdotettuja muutoksia oikeansuuntaisina, mutta toisaalta järjestö on arvioinut niiden olevan riittämättömiä erityisesti suden kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamiseksi. Siksi MTK on pitänyt tarpeellisena täydentävien muutosten tekemistä.

Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnössä enemmistö tukee hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana. Lisäksi valiokunta ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi kolmea lausumaa: ensimmäinen koskee suden suojeluaseman muutoksesta seuraavia kansallisia lainsäädäntötoimia, toinen metsästyslain teknistä laatua ja selkeyttä palvelevien muutosten valmistelua ja kolmas metsästyslainsäädännön toimivuuden seuraamista sekä kannanhoidollisen metsästyksen puitteiden vakiinnuttamista.

Karhun kannanhoidollisen metsästyksen käynnistämiseen pyritään erityisesti muutoksella, jonka myötä tiukasta suojelusta poikkeamiseksi tarvittava ns. hyväksyttävä päämäärä määritellään jatkossa ministeriön asetuksessa. MTK on pitänyt muutosta tarpeellisena. Kokonaisuuteen liittyy myös kannanhoitoalueiden määrittely sekä karhukannan hoitosuunnitelman päivitys. Hoitosuunnitelmaluonnos on parhaillaan lausuntokierroksella. MTK on luonnokseen monelta osin tyytymätön. Karhukannan vähentäminen ja ihmisarkuuden ylläpitäminen eivät onnistu, jos kannanhoidollinen metsästys olisi mahdollista vain lähinnä Pohjois-Karjalaan painottuvalla itäisellä kannanhoitoalueella. MTK pitää erittäin ongelmallisena sitä, jos nimenomaan kannanhoidollisen metsästyksen käynnistämiseksi uudistettavan metsästyslain tarjoamat mahdollisuudet jätetään ministeriön omien linjausten vuoksi hyödyntämättä.

Suden osalta metsästyslain muutokset ajoittuvat ajankohtaan, jossa uudet muutostarpeet ovat jo tiedossa. Tämä johtuu siitä, että pian EU-tasolla on toteutumassa muutos, jossa suden suojeluasema kevenee: susi siirtyy luontodirektiivin liitteestä IV (tiukasti suojellut lajit) liitteeseen V (tiukasti suojellut lajit). Muutos on erittäin perusteltu ja ehdottoman tarpeellinen. Susikantaa on voitava hallita suunnitelmallisella ja sujuvalla metsästyksellä, ja nämä mahdollisuudet paranevat liitesiirron myötä. Kun muutos toteutuu, kansallisesti on viipymättä tehtävä kaikki tarpeelliset lainsäädäntömuutokset, joilla suden ympärivuotisesta rauhoituksesta luovutaan ja suden riittävä metsästys saadaan eri puolilla Suomea käyntiin. MTK katsoo, että vastaavasti EU-tasolla tulisi luopua myös karhun ja ilveksen tiukasta suojelusta.

Valkoposkihanhien aiheuttamien ongelmien vähentämiseksi ja poistamiseksi ei ole otettu käyttöön uusia ratkaisuja. Myönteistä on kuitenkin se, että valtioneuvosto on toimittanut eduskunnalle selvityksen, jossa on kyse Suomen vaikuttamistoimista valkoposkihanhen suojeluaseman keventämiseksi kansainvälisesti. MTK painottaa, että Suomen tulee aktiivisesti ja päämäärätietoisesti vaikuttaa siihen, että muutokset toteutuvat mahdollisimman nopeasti. Samaan aikaan kansallisella tasolla on pystyttävä tehokkaasti puuttumaan akuutteihin valkoposkihanhien aiheuttamiin vahinkotilanteisiin siinäkin tilanteessa, että kansainvälinen sääntely pysyy toistaiseksi ennallaan. Nykytilanne, jossa oikeuskäytännön linjausten vuoksi keväällä ei voida käyttää kovaäänistä karkottamista ja syksyllä on tyydyttävä paukkupatruunakarkotukseen, ei ole hyväksyttävä, riittävä eikä kustannustehokas. Lisäksi MTK:n näkemyksen mukaan Suomi ei ole ottanut kansallisesti käyttöön kaikkia niitä keinoja, jotka jo nykyisen kansainvälisen sääntelyn kehikossa ovat mahdollisia. Tällainen on etenkin Ruotsissa käytössä oleva ns. suojametsästys, johon ei tarvita etukäteen haettua lupaa. Kansallisen lainsäädännön uudistamiseen hallitusohjelman mukaisesti on ryhdyttävä pikaisesti. Emme voi jäädä odottamaan pelkästään EU-tason muutoksia tilanteen korjaamiseksi.