EU:n aluepolitiikka ohjaa kehittämistä myös Suomessa 

Liittyminen Euroopan unioniin mullisti aikanaan aluepolitiikan toteuttamismallin Suomessa. EU:n rakennerahastojen varoja ohjattiin koheesiopolitiikan kautta, jossa keskeisinä periaatteina olivat keskittyminen köyhimpiin ja vähiten kehittyneisiin alueisiin sekä monivuotiset aluepolitiikan ohjelmat. Aluepolitiikan rahoitus ja rahoituksen jakautuminen eri jäsenmaihin ovat yksi merkittävimmistä neuvottelukysymyksistä EU:n monivuotista rahoituskehystä koskevissa ratkaisuissa.  

Kuluvan kauden alue- ja rakennepolitiikkaohjelma Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 on Suomen viides EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelma. Se sisältää Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) ja oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) toimia. Ohjelman kokonaisrahoitus on noin 3,2 miljardia euroa, josta EU-rahoituksen osuus on reilut 60 prosenttia. Ohjelman hallintoviranomaisena toimii työ- ja elinkeinoministeriö. Rahoitusta myöntävät maakuntien liitot, elinvoimakeskukset sekä Ruokavirasto. Ohjelmaan sisältyy useita MTK:lle tärkeitä teemoja, kuten alueiden elinvoiman, yritystoiminnan, turvallisuuden ja huoltovarmuuden sekä vihreän siirtymän edistäminen. MTK on mukana ohjelman seurantakomiteassa.  

MTK osallistuu aktiivisesti myös Suomen kantojen valmisteluun EU:n alue- ja rakennepolitiikka-asioissa EU4-jaostossa. Lisäksi säännölliset tapaamiset virkahenkilöiden, poliittisten päättäjien ja sidosryhmien edustajien kanssa sekä kotimaassa että Brysselissä ovat keskeinen osa MTK:n aluepolitiikkaan liittyvää edunvalvontaa.  

EU:n uusi kumppanuusmalli muuttaa aluepolitiikan toteutusta 

Parhaillaan Euroopan unionissa valmistellaan tiiviisti vuosien 2028-2034 ohjelmakautta. Komissio antoi kesällä 2025 ehdotuksensa tulevasta monivuotisesta rahoituskehyksestä sekä sektorikohtaisista lainsäädäntöuudistuksista. Komission ehdottama kansallisiin ja alueellisiin kumppanuussuunnitelmiin (National and Regional Partnership Plans, NRP) perustuva toimintamalli merkitsisi suurta muutosta myös aluepolitiikan toteutukseen.  

Komission tavoitteena on koota useita nykyisiä EU:n rahoitusinstrumentteja yhteisen ohjelman alle. Uusi kumppanuussuunnitelma koskisi maatalouspolitiikkaa, maaseudun kehittämistä, kalastuspolitiikkaa, alue- ja rakennepolitiikkaa sekä sisäisen turvallisuuden ja rajaturvallisuuden rahastoja. Koordinoivana ministeriönä kumppanuussuunnitelman valmistelussa ja toimeenpanossa Suomessa toimisi valtiovarainministeriö.  

Aluepolitiikan näkökulmasta MTK seuraa uudistusta erityisesti alueellisen päätösvallan, ohjelmaperusteisuuden, rahoituksen alueellisen kohdentumisen sekä maaseutualueiden kehittämisen kannalta. MTK:n tavoitteena on, että kumppanuussuunnitelma tunnistaa maaseutualueiden tarpeet ja säilyttää aluekehittämisen pitkäjänteisyyden myös muuttuvassa toimintaympäristössä. Aluepolitiikan ja maaseutupolitiikan toimenpiteiden rajapinta on yksi keskeisimmistä kysymyksistä tulevassa toimintamallissa.  

MTK pitää tärkeänä, että Suomen EU-jäsenyyden yhteydessä tunnustetut pohjoisten harvaan asuttujen alueiden erityispiirteet otetaan huomioon myös tulevaisuudessa. Pitkät etäisyydet, alhainen väestöntiheys ja haastavat luonnonolosuhteet luovat erityistarpeita ja aiheuttavat kustannuksia, jotka on otettava huomioon aluepolitiikan rahoituksessa ja toimenpiteissä.  

MTK on nostanut itäisen Suomen tilanteen aktiivisesti esille sekä kansallisessa valmistelussa että EU-vaikuttamisessa. Muuttunut turvallisuusympäristö on tehnyt itäisen Suomen kehittämisestä entistä tärkeämmän alue-, turvallisuus- ja huoltovarmuuspoliittisen kysymyksen sekä Suomelle että Euroopan unionille. MTK:lla on oma itäisen Suomen ohjelma, johon on koottu lukuisia esityksiä alueen elinvoiman vahvistamiseksi. Euroopan komissio julkaisi helmikuussa 2026 EU:n itäisiä ulkorajoja koskevan tiedonannon, jonka keskeisenä tavoitteena on vahvistaa alueiden kilpailukykyä, turvallisuutta ja sopeutumiskykyä.  

EU:n tulevaan aluepolitiikkaan kytkeytyy myös Euroopan komission valmistelema Oikeus jäädä (Right to Stay) -strategia, jonka tavoitteena on vahvistaa ihmisten mahdollisuuksia rakentaa tulevaisuuttaan omalla kotiseudullaan myös muuttotappiosta kärsivillä alueilla. Strategiaan liittyvän tiedonannon odotetaan valmistuvan vuoden 2027 alkupuolella. MTK:n tavoitteena on, että myös tässä strategiassa korostetaan maaseutualueiden merkitystä. Oikeus jäädä tarkoittaa myös oikeutta ja mahdollisuutta yrittää, investoida ja tehdä työtä maaseudulla. Tulevien politiikkatoimien tulee vahvistaa maaseudun yritysten toimintaedellytyksiä, investointeja, paikallista yrittäjyyttä ja yrittäjyyden edellytyksiä sekä maa- ja metsätalouden kilpailukykyä.  

MTK vaikuttaa aktiivisesti aluepolitiikan valmisteluun 

Työ- ja elinkeinoministeriö asetti kesäkuussa 2026 työryhmän valmistelemaan kansallisen aluekehittämisen toimintamallin ja sitä koskevan lainsäädännön uudistamista. Uuden lainsäädännön tavoitteena on vahvistaa aluekehittämisen vaikuttavuutta, selkeyttää toimijoiden rooleja ja uudistaa yhteistyöjärjestelmää muuttuneita olosuhteita vastaavaksi. MTK on mukana työryhmässä.  

Työryhmän työn pohjana toimii valtioneuvoston vuonna 2025 eduskunnalle antama selonteko aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännöstä (VNS 5/2025 vp). Selonteko nosti esiin tarpeen lisätä aluekehittämisen vaikuttavuutta, vähentää hallinnollista taakkaa sekä vahvistaa alueiden välistä yhteistyötä. Samalla korostettiin turvallisuuden, alueiden eriytymisen ja muuttuvan toimintaympäristön huomioimista tulevassa lainsäädäntöuudistuksessa.  

Suomen kansalliseen aluepolitiikkaan liittyy keskeisesti hallituskausittain annettava valtioneuvoston aluekehityspäätös, jolla ohjataan eri hallinnonalojen ja maakuntien liittojen alueiden kehittämistä ja toimenpiteiden yhteensovittamista. Kokonaisuuden koordinoinnista kansallisella tasolla vastaa työ- ja elinkeinoministeriö. Valtioneuvosto antoi nykyisen vuosia 2024–2027 koskevan aluekehittämispäätöksen keväällä 2024. MTK oli mukana asian valmistelussa.  

MTK:n tavoitteita tulevaan aluepolitiikkaan 

MTK:n tavoitteena on, että: 

• EU:n alue- ja rakennepolitiikka säilyy vahvana ja riittävästi rahoitettuna politiikkakokonaisuutena.  

• Aluepolitiikka tukee investointeja, saavutettavuutta, yrittäjyyttä sekä kokonaisturvallisuutta koko maassa.  

• Maaseutualueiden tarpeet huomioidaan täysimääräisesti tulevan ohjelmakauden aluepolitiikassa.  

• Alueellisen päätösvallan ja kumppanuusperiaatteen tulee säilyä vahvoina myös uudessa kumppanuussuunnitelmamallissa.  

• Itä- ja Pohjois-Suomen erityisasema sekä harvaan asuttujen alueiden erityisrahoitus turvataan vuoden 2027 jälkeenkin.  

• Itäisen Suomen muuttunut toimintaympäristö huomioidaan aluepolitiikassa nykyistä vahvemmin.  

• EU:n aluepolitiikassa tunnistetaan maaseudun merkitys Euroopan huoltovarmuuden, turvallisuuden ja strategisen resilienssin vahvistajana.  

• EU:n Right to Stay -aloitteella vahvistetaan maaseudun elinvoimaa sekä mahdollisuuksia asua, yrittää ja tehdä työtä kaikkialla Suomessa.  

• Maa- ja elintarviketalous sekä metsä- ja biotalous tunnistetaan aluekehityksen keskeisiksi vahvuuksiksi ja kasvun lähteiksi.  

Simo Tiainen

johtaja, maaseutu- ja aluepolitiikka, talous- ja sosiaalikomitea

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean jäsen

+358 20 413 2811

+358 40 553 3131

aiheet: aluekehittäminen, mtk mobiili