null Asiantuntijalausunto: U 50/2022 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi teollisuuden päästöistä (teollisuuspäästödirektiivin muuttaminen)

Lausunto

Asiantuntijalausunto: U 50/2022 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi teollisuuden päästöistä (teollisuuspäästödirektiivin muuttaminen)

7.9.2022

Eduskunnan ympäristövaliokunta

EU:n komissio on antanut ehdotuksen teollisuuspäästödirektiivin (IED) muuttamiseksi vastaamaan paremmin ympäristö-politiikan tavoitteita, joilla pyritään hillitsemään ilmastonmuutosta, vähentämään vesistökuormista sekä edistämään turvallista kiertotaloutta. MTK pitää tavoitteita hyödyllisinä, mutta näkee niiden toteuttamiseen ehdotetuissa ratkaisuis-sa ongelmia. Tämä lausunto käsittelee ensisijaisesti kotieläintaloutta koskevaa ehdotuksen osaa.  


 Soveltamisalan laajennus ja käytettävät eläinyksiköt 


Direktiivin soveltamisalaa ehdotetaan laajennettavan, ja suurin määrällinen muutos koskisi eläinsuojia. Soveltamisalaan tulisi mukaan uutena ryhmänä suuri joukko nautatiloja. Sikojen ja siipikarjan eläinsuojien osalta soveltamisalakynnystä laskettaisiin huomattavasti. Jatkossa soveltamisala määriteltäisiin eläinyksikkönä (ey) eli eläinsuojat, joissa olisi sikoja, siipikarjaa, nautoja tai useampia näistä vähintään 150 ey, olisivat soveltamisalan piirissä. Eläinyksikköinä käytettäisiin Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston täytäntöönpanoasetuksen (EU N:o 808/2014) mukaisia eläinyk-siköitä, joissa 1 lypsylehmä on 1 ey ja muut eläinryhmät suhteutetaan tähän. Siipikarjan osalta 150 ey tarkoittaa 5 000 broileria tai kalkkunaa taikka 10 714 munintakanaa. Sikojen osalta kyse on 300 emakosta tai 500 muusta siasta. Tämä olisi suuri muutos nykytilanteeseen, jossa raja perustuu eläinpaikkoihin (yli 40 000 siipikarja-, yli 2 000 tuotantosika- tai yli 750 emakkopaikkaa) ja kutakin ryhmää tarkastellaan erikseen. Lisäksi ns. yhdistämissäännön mukaan kaksi tai useam-pi lähellä toisiaan sijaitsevaa laitoista katsottaisiin yhdeksi yksiköksi, jos niillä on sama toiminnanharjoittaja tai laitokset ovat keskenään taloudellisessa tai oikeudellisessa suhteessa olevien toiminnanharjoittajien määräysvallassa. Ko. kertoi-mia käyttäen Suomen ympäristökeskus on arvioinut, että 150 ey rajan perusteella soveltamisalan piirissä olevien eläin-suojien määrä kasvaisi nykyisestä 275 sika- tai siipikarjatilasta noin 1 700 eläinsuojaan, joista lähes puolet olisi nautatilo-ja. Kaikista Suomen nautatiloista direktiiviehdotuksen soveltamisalassa olisi noin 10 %, sikatiloista noin 60 %, siipikarjati-loista noin 70 % ja yhdistelmätiloista noin 15 %. 

EU:n teettämissä vaikuttavuusarvioissa on käytetty puolestaan Eurostatissa käytettyjä kertoimia, jotka poikkeavat osit-tain täytäntöönpanoasetuksessa (EU N:o 808/2014) esitetyistä. Esimerkiksi munintakanankerroin on 0,021, kun täytän-töönpanoasetuksessa se on 0,014.

Lisäksi on otettava huomioon, että niin ehdotuksessa kuin laskelmissa käytettyjä eläinyksikkökertoimia ei ole kehitetty kuvaamaan tuotantoeläinten ympäristövaikutuksia kuten esim. Suomessa ympäristölupamenettelyssä käytetyt kertoi-met. Ei ole myöskään varmuutta, kuvaavatko eläinyksikkökertoimet oikein eri eläinten välisiä suhteita ympäristönäkö-kulmasta tarkasteltuna.

Direktiiviehdotuksen monien muutosehdotusten ympäristö- ja terveysvaikutuksia ei ole mahdollista arvioida ennalta. Komission laatiman vaikutustenarvioinnin ympäristö- ja terveysvaikutuksia onkin arvioitu pääosin asiantuntija-arvioiden perusteella. Myös kustannuslaskenta on karkealla tasolla. Tulokseksi on kuitenkin saatu, että hyötyjen suhde kustannuk-siin olisi noin 11. Eläinyksikköjen, kustannusten ja saatavien hyötyjen epävarmuuden vuoksi MTK katsoo, että Suomen tulee vaatia vaikuttavuusarvioiden tarkentamista, jotta eläinyksikköraja pystytään asettamaan kohtaan, jossa 
saavutetaan riittävät ympäristöhyödyt ilman maataloudelle aiheutuvia kohtuuttomia kustannuksia. Kustannukset ja hyö-dyt eivät siis pääosin kohdistu samoille tahoille ja lisäksi kohdentumisessa on ajallisia eroja. MTK muistuttaa myös nykyi-sen hallitusohjelman kirjauksesta: “Lainsäädännöllisin toimin ei aiheuteta lisäkustannuksia ilman kompensaatiota maata-lousyrittäjille.” 
 
Suomessa soveltamisalan laajennus eläinsuojien osalta ei tuo ympäristöhyötyjä, sillä päästöjen rajoittaminen ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan hyödyntämisen vaatimus sisältyvät jo nykyisiin lupa- ja ilmoitusmenettelykäytäntöihin ja tarvit-taessa tarkennuksia voidaan tehdä kansallisesti. Direktiiviehdotuksen myönteisenä puolena voidaan pitää sitä, että se tasapuolistaisi tuotantovaatimuksia eri puolilla EU:a.  

MTK katsoo, että eläinyksikköraja tulee nostaa ehdotetusta 150:stä vähintään 450 eläinyksikköön, jotta vähennetään ylimääräistä byrokratiaa ja siitä kotieläintaloudelle aiheutuvia lisäkustannuksia. Täytäntöönpanoasetuksen (EU N:o 808/2014) mukaan muun siipikarjan osalta voidaan muuntokertoimia pienentää perustellusta syystä. Suomessa on maa-taloustukien yhteydessä otettu käyttöön broilereille oma kerroin 0,007 ey (ehdotuksessa ja laskelmissa kalkkunoille ja broilereille käytetty samaa kerrointa 0,03 ey), ja tätä mahdollisuutta tulee voida hyödyntää myös IED:n yhteydessä. Tä-mä hillitsisi hieman hyvin kontrolloiduissa oloissa tapahtuvaan broilertuotantoon kohdistuvaa muutosta. Lisäksi esitetys-tä yhdistämissäännöstä tulee luopua. Lisäksi MTK muistuttaa, että lisääntyvät vaatimukset kustannuksineen johtavat kotieläintuotannon keskittymiseen yhä suuremmille tiloille, mikä lisää paikallisen ympäristökuormituksen riskiä. Direktii-vin piirissä olevien eläintilojen määrän suuri nousu lisää luonnollisesti myös hallinnon kustannuksia.  

 
Eläinsuojien kevennetty lupamenettely 


Komissio ehdottaa eläinsuojille kevennettyä lupamenettelyä hallinnollisen rasitteen pienentämiseksi.  Direktiivillä sää-dettäisiin eläinsuojien lupahakemusten vähimmäissisällöstä ja toiminnanharjoittajien velvollisuudesta ilmoittaa viran-omaiselle laitoksen toiminnassa tapahtuvista merkittävistä muutoksista sekä tarkkailutiedot.  
 
Komissiolle annettaisiin valtuus antaa delegoitu säädös kaikkia eläinsuojia koskevista toimintasäännöistä, jotka sisältä-vät parhaan tekniikan mukaisia vaatimuksia ja mm. tietoja päästörajoista, tarkkailuvaatimuksista, lannanlevityskäytän-nöistä, ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä ja vähentämistä koskevista käytännöistä sekä ympäristötehokkuuden raja-arvoista.  Toimintasäännöissä tulee ottaa huomioon mm. laitosten luonne, tyyppi, koko ja tiheys sekä laidunpoh-jaisten karjankasvatusjärjestelmien erityispiirteet. Komission tulisi antaa delegoitu säädös eläinsuojien toimintasäännöis-tä 24 kuukauden kuluessa direktiiviehdotuksen voimaantulosta ja kaikkien eläinsuojien tulisi noudattaa toimintasääntöjä 42 kuukauden kuluessa delegoidun säädöksen voimaantulosta. 
 
Kevennetyssä lupamenettelyssä säädettäisiin myös yleisön osallistumismahdollisuuksista ja muutoksenhakumahdolli-suuksista. MTK kannattaa kevennettyä lupamenettelyä. Suomessa on käytössä yleinen ilmoitusmenettely ”keskikokoisil-le” eläinsuojille, kun suuret ja kaikki IED-laitokset ovat lupamenettelyssä. Kevennetyn lupamenettelyn tulee olla aidosti kevennetty. Mikäli IED-ehdotus etenee suunnitellusti, tulee Suomessa mahdollistaa lainsäädäntömuutoksin kaikkien IED-laitosten siirtyminen kevennettyyn menettelyyn.   
 
MTK vastustaa delegoidun säädöksen käyttöä eläinsuojien toimintasääntöihin liittyen ja tukee valtioneuvoston kantaa, että toimintasäännöistä päätettäisiin komission täytäntöönpanopäätöksellä niin, että toteutettavien lisätoimenpiteiden kustannukset ja hyödyt arvioitaisiin.  
 
Mikäli IED-ehdotus etenee esitetyssä muodossa, MTK pitää tärkeänä, että toimintasäännöissä kuvattavat tekniikat ja vaatimukset ovat käytännön toteutusmahdollisuuksiltaan realistisia ja kohtuuhintaisia. Vaatimukset on myös suhteutet-tava niillä saavutettavaan ympäristöhyötyyn. Niiden on mahdollistettava erilaiset tuotantomuodot ja -tavat erilaisissa tuotantoympäristöissä. Sääntöjen tulee olla yhteensopivat eläinten hyvinvointia ja muuta eläintenpitoa koskevien sää-dösten kanssa. Säännösten tulee olla myös tekniikkaneutraalit, jotta alan teknologinen kehitys on helposti hyödynnettä-vissä. 
 
Valtioneuvosto suhtautuu varauksella eläinsuojien toimintasääntöjen täytäntöönpanolle varattuun varsin lyhyeen siirty-mäaikaan ja siihen, että kaikenkokoisten eläinsuojien tulisi noudattaa vaatimuksia samanaikaisesti. Valtioneuvosto pitäi-si parempana eläinsuojien täytäntöönpanon jaksottamista esimerkiksi laitoskoon perusteella. MTK yhtyy näihin näkemyksiin. 


 
Delegoitu säädös soveltamisalan laajentamisesta 

 

Edellä mainitun toimintasäännön lisäksi delegoidulla säädöksellä komissiolle siirrettäisiin valta lisätä tarvittaessa IED:n soveltamisalaan teollisuuslaitoksia tai eläinsuojia. Koska kyseessä on koko direktiivin soveltamisen kannalta keskeinen asia, MTK katsoo, että komissiolle ei voida antaa asiassa delegoitua säädösvaltaa vaan pitää noudattaa tavanomaista lainsäädäntömenettelyä. Tarvittaessa komissiolle voidaan kuitenkin antaa delegoitua säädösvaltaa soveltamisalan su-pistamiseksi. 


 
Yleisön tiedoksisaanti-, osallistumis- ja muutoksenhakuoikeudet 


Suomessa yleisöllä on jo nyt laajat oikeudet osallistua eläinsuojien lupa- ja ilmoitusprosessiin. MTK katsoo, että oikeutta ei tule laajentaa nykyisestä. Oikeutta käytetään myös väärin ainoana tarkoituksena toiminnanharjoittajan työn vaikeut-taminen, jolloin samalla hallinnolliset kustannukset nousevat. Jos oikeuksia muutetaan, tulisi pyrkiä myös rajaamaan haittalista käyttäytymistä. 
 
Ehdotuksen mukaan teollisuuslaitosten päästöjä koskevia tietoja olisi saatettava kansalaisten saataville yleisen tietover-kon välityksellä aikaisempaa laajemmin sekä EU-tasolla että jäsenvaltioissa. MTK muistuttaa, että eläinsuojat poikkea-vat muista teollisuuslaitoksista siinä, että eläinsuojat sijaitsevat usein toiminnanharjoittajan kodin välittömässä läheisyy-dessä. Tietoja julkistettaessa on muistettava, että ne eivät saa johtaa kotirauhan häirintään tai eläinsuojiin kohdistuvaan ilkivaltaan, mistä myös eläimet kärsivät. On tärkeää, että toiminnanharjoittajan selvilläolovelvollisuudesta huolimatta jäsenvaltio voi määrittää ja raportoida eläinsuojien päästöt toiminnanharjoittajan puolesta (U 51/2022 vp). On myös tärkeää, että viranomainen voi tarjota viljelijöiden käyttöön laskureita, joilla voi laskea eläinsuojasta tapahtuvat ilma-päästöt, joiden suora mittaaminen on hyvin haasteellista ja kallista. 


Terveyshaittoja koskevat vahingonkorvaukset ja seuraamukset 


MTK yhtyy valtioneuvoston varaukselliseen kantaan direktiiviehdotuksen terveyshaittoja sekä seuraamuksia koskeviin ehdotuksiin. 
 

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry 
 
Airi Kulmala 
asiantuntija