Puukauppamäärät laskevat normaalisti heinäkuussa ja alkavat elpyä elokuussa puunostajien palatessa lomilta. Kaupan hiljeneminen näkyy usein myös hinnoissa. Näin näyttää tapahtuneen etenkin kuitupuulla, jonka hintataso on palautunut alkuvuoden tasolle. Tukin hinnat sen sijaan ovat säilyttäneet keväällä saavutetun tasonsa. Puukauppamäärät ovat edelleen noin viidenneksen viime vuotta jäljessä, vaikka alkuvuonna ero oli pitkään yli kolmannes. Kirittävää riittää kuitenkin myös syksyn puukauppaan. Metsäyhtiöt ovat käynnistelemässä puukauppasyksyään kampanjoilla, joissa luvataan hintatakuita ja bonuksia. Puulle on selvästi kysyntää. Toimilla pyritään lisäämään suoraostoja metsänomistajilta ja alentamaan näin puun hintaa. Puukaupan kilpailuttamisella saavutetaan huomattavasti suuremmat edut metsänomistajille ja ylläpidetään sektorin kannattavuutta. Metsänhoitoyhdistykset ovat lanseeraamassa uusia puukauppapalveluita, joissa kilpailuttaminen ja asiakaslähtöisyys ovat keskiössä. 

Puukaupan näkymiin vaikuttavat ennen kaikkea metsäteollisuuden tuotemarkkinat, joihin puolestaan heijastuu yleinen talouskehitys. Suomen talous on viimein kääntynyt kasvuun erityisesti ulkomaankaupan vahvan vedon ansiosta. Metsäteollisuuden suhdanteet eivät kuitenkaan vielä näy merkittävästi vientitilastojen myönteisenä kehityksenä.  Metsäteollisuuden tuotteisiin vaikuttavat edelleen esimerkiksi logistiikkakustannukset ja inflaatiokehitys. Lisäksi kansainvälisen tilanteen epävarmuus ylläpitää varovaisuutta metsä- ja sahateollisuuden kysynnän näkymissä. Metsäyhtiöiden tuloksissa on parantamisen varaa, mutta kehitys on säästöohjelmien ja paremman talouskehityksen myötä lähtenyt orastavaan kasvuun. Metsäyhtiöiden kilpailukykyä haastaa etenkin sellumarkkinoiden heikkous. Toisaalta jalostetumpien tuotteiden kysyntä on jo osin parempaa.  

Sahateollisuudelle loppuvuosi on yleensä normaalistikin heikompaa kuin alkuvuosi. Lyhyellä tähtäimellä epävarmuutta korostetaan tietoisesti julkisuudessa. Pidemmällä aikavälillä sahateollisuus nähdään houkuttelevana toimialana. Tätä osoittaa ulkomaisten toimijoiden kiinnostus suomalaisia perheomisteisia sahoja kohtaan. Myös suomalaisomisteiset sahayritykset ovat investoineet tuotantoonsa ja laajentaneet toimintaansa yritysostoin. Ulkomainen kiinnostus voi osaltaan johtua Keski-Euroopan pitkän aikavälin näkymistä, joissa havupuun saatavuuden arvioidaan heikkenevän. Tällöin toimijoiden on turvattava sekä raaka-aineen saanti että jatkojalostuksen edellytykset. Metsänomistajien näkökulmasta kehitys on kaksijakoinen. On myönteistä, että tuotantoon investoidaan Suomessa, mutta samalla alueellisen keskittymisen lisääntyminen voi vaikuttaa puumarkkinoiden kilpailuun.

• Katso koko Bryssel-agenda

Kalle Karttunen

tutkimuspäällikkö

metsäntutkimus, puumarkkinat ja datakehitys

+358 44 373 9377

aiheet: eu-metsäpolitiikka, bryssel-agenda