CAP-uudistuksen kevät Brysselissä

Takaisin CAP-uudistuksen kevät Brysselissä

Uutinen – Kansainvälinen toiminta

CAP-uudistuksen kevät Brysselissä

12.03.2021

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan CAP:n uudistusprosessi on kolmikantaneuvotteluvaiheessa, jossa Euroopan parlamentti, komissio ja jäsenvaltiot EU:n puheenjohtajamaan johdolla neuvottelevat lopullisen kompromissin uudeksi maatalouspolitiikaksi. Nämä ns. trilogineuvottelut aloitettiin marraskuussa Saksan johdolla. Neuvotteluja johtavan EU-puheenjohtajamaan Portugalin tavoitteena on saada neuvotteluratkaisu aikaiseksi toukokuussa ja uudistuksen lopullinen hyväksyntä neuvostossa ja parlamentissa kesäkuussa. Uuden maatalouspolitiikan toimeenpano alkaa 2023. Ratkaisun aikataulu on tärkeä, sillä jäsenmaat tarvitsevat riittävästi aikaa uuden politiikan suunnitteluun ja toimeenpanoon.

CAP-uudistus on ollut tekeillä vuodesta 2017. Komission CAP-esityksen 2018 jälkeen on vaihtunut sekä parlamentti että komissio ja EU:n ilmastotyö on ottanut ison loikan komission Green Dealin eli vihreän kasvun ohjelman myötä. Komissio ja erityisesti sen varapuheenjohtaja Frans Timmermans on ottanut CAP-trilogeissa aktiivisen roolin. Perinteisesti komissio on toiminut trilogineuvotteluissa neutraalina välittäjänä. Tämä rooli on saanut väistyä, kun komissio haluaa CAP:n tavoitteisiin lisää kunnianhimoa, jotta Green Dealin Pellolta pöytään – ja Biodiversiteettistrategioiden tavoitteiden toteutuminen varmistuu. Ongelmana on, että CAP-uudistuksen vaatimukset pitäisi perustua EU-lainsäädäntöön, mutta uuden komission strategioista ei ole vielä ehditty tehdä lainsäädäntöä ja niiden vaikutukset on myös arvioimatta.

Trilogineuvottelujen suurin haaste on löytää sopu CAP:n ilmasto- ja ympäristötoimista eli ns. vihreästä arkkitehtuurista. On päätettävä mitkä toimet ovat pakollisia viljelijöille ja mitkä taas vapaaehtoisia. Lisäksi on myös löydyttävä joustoa jokaisen jäsenmaan olosuhteiden huomioon ottamiseen, jotta toimenpiteet ovat järkeviä sekä ympäristön että viljelijän kannalta. Parlamentti haluaisi ottaa myös sosiaalilainsäädännön vaatimukset CAP-tukien ehdoksi. Tärkeää on, että maatalouden ja ruokaketjun kestävyyttä kehitettäessä vaatimuksissa otetaan huomioon jo tehty työ, esimerkiksi antibioottien tai torjunta-aineiden käytössä. Yhteensä CAP-budjetista käytetään ympäristö- ja ilmastotoimiin 30 %.

Suomelle uudessa CAPissa erityisenä haasteena ovat vaatimukset turvemaiden hoidosta, peltojen talviaikaisesta kasvipeitteisyydestä sekä viljelykierroista. Näistä on vielä löydettävä neuvotteluissa pohjoisiin luonnonoloihin sopivat ratkaisut.

Joitain hyviä uutisia trilogineuvotteluista on jo saatu. Korvamerkkipuutteet aiheuttavat sanktioita jatkossa vain eläintukiin, ei enää peltotukiin. Tukikaton asettamisesta voidaan päättää kansallisesti, eikä sellaiseen ole tarvetta Suomessa. Tuotantoon sidottujen tukien maksu voi jatkua Suomen osalta ennallaan. Myös heinäkuussa neuvoteltu EU:n budjettikehys seuraavaksi seitsemäksi vuodeksi turvaa maatalouspolitiikan rahoituksen Suomen osalta nykyisen tasoisena.

Painetta neuvotteluihin tulee myös koko CAP:n hylkäämistä ajavasta ympäristöjärjestöjen kampanjasta. Lihan tuotanto ja kulutus keskusteluttavat sekä ilmasto- mutta myös terveyssyistä. Kauppapolitiikassa EU-viljelijöiden vaatimat tasavertaiset toimintaedellytykset ovat toistaiseksi jääneet toteutumatta.

Brysselin toimiston työtä voit seurata Facebookissa. Kerromme sivuilla päivittäisestä työstä, aiheista ja tapaamisista.