Onko hallitus huomannut, että DNSH-tartunta leviää ja rokotusta ei näy?
Blogi – Maaseudun edunvalvonta
Onko hallitus huomannut, että DNSH-tartunta leviää ja rokotusta ei näy?
13.04.2021
Onko DNSH jokin tarttuva tauti, kuten H1N1 tai Covid? Ei vaan kyseessä on mystinen do no significant harm -periaate. Sinänsä hyvää tarkoittava asia on karkaamassa maalaisjärjen ulottumattomiin ja johtamassa asioiden tarkasteluun pienestä ympäristöavaimenreiästä. Kokonaisuus jää silloin huomaamatta.
Jo pitkään on ymmärretty asioiden monimutkaisuus. Vaikutuksia on tarkasteltu kestävyyden eri ulottuvuuksien kautta. Ekologisten vaikutusten lisäksi on huomioitu taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset. DNHS-periaate, jonka alkuperä on hieman hämärän peitossa, nostaa ympäristönäkökulmat etusijalle. Ympäristötilan turvaaminen ja parantaminen tulee olla jokaisen tavoitteena. DNSH-menetelmä on kuitenkin väärä tapa. Avaan tätä kahden esimerkin kautta.
Vaikka julkisuudessa ei ole vielä kerrottu, näyttää DNSH-periaate ohjaavan myös oikeuden mukaisen siirtymän (JTF) rahoitusta. JTF:sta on ajateltu tulevan apuja ahdingossa olevalle turve-elinkeinolle. Erityisesti toiveena on ollut turpeen uusien käyttömuotojen kehittäminen energiaturpeen käytön vähentyessä. Kuivikkeen ja kasvuturpeen saatavuus on uhattuna ja kehittämistyötä JTF-varoilla tarvittaisiin. Nämä haaveet ovat kuitenkin romuttumassa, koska DNHS saattaa kieltää rahoituksen käytön toimintaan, mikä edellyttää turpeen nostamista.
Eli vain ympäristönäkökulmasta tarkasteltuna DNSH uhkaa eläintenhyvinvointia ja antibioottivapautta, jos hapan turvekuivike jää saamatta. Myös taimitarhat ovat kriisissä, mikäli kasvualustaturvetta ei saada. Metsien ilmastohyötyjä voidaan saavuttaa huolehtimalla kasvukyvystä. Tämä puolestaan tarvitsee hyvää taimituotantoa. Toki kaupan päälle menetetään työpaikat ja taloudellinen tulos.
Hiljaisuus DNHS-periaatteen ympärillä hallituksessamme on silmiinpistävää. Luulisi, että hallitus nopeasti ilmoittaisi kantansa periaatteeseen. Kannan ilmoittamisen asemasta DNHS pomppaa esille aina vain uusissa ympyröissä. Viimeksi teema nousi, kun hallitus esitteli Suomen elvytysohjelmaa. Kävi ilmi, että jokainen toimenpide käy läpi ensin DNSH-mankelin ja vasta sitten pohditaan talousvaikutuksia.
Kysyttäessä esimerkiksi sitä, että estääkö DNSH elvytysvarojen käytön metsien käyttöä lisääviin investointeihin, jäi selkeä vastaus saamatta. Siis esimerkiksi, jäisikö ilmaston kannalta tärkeä puurakentaminen edistämättä tai ajaisiko fossiilinen polttoaine biopolttoaneen kehittämisen edelle? Maalaisjärjen katoamisesta tulee olla todella huolissaan.
Ehkä DNHS onkin eräänlainen virus, joka on tarttunut päätöksenteon valmisteluun. Ensin tartunta todettiin kestävän rahoituksen valmistelussa. Sieltä se levisi JTF-valmisteluun ja elvytysrahojen käyttöön. Näyttäisi siltä, että myös EAKR- ja ESR-varat ovat saaneet tartunnan. Mistä löytyy rokotus tätä virusta vastaan?
aiheet: broileri, turve, eläintenhyvinvoiti, turvetalous, antibiotti, broileritalous, kasvihuone, kasvuturve
PUUN TAKAA
Marko Mäki-Hakola, metsäjohtaja, MTK
Olen metsää omistava, Ylöjärvellä vaimon ja lasten kanssa asuva nurmolainen. Vuoden 2016 alusta toimin MTK:n elinkeinojohtajana, vuoden 2021 heinäkuusta siirryin metsäjohtajaksi. Toimin MTK:n jäseninä olevien maaseudun yrittäjien hyväksi. Minulla on takanani MTK-järjestössä yli kymmenen vuoden ura monissa eri tehtävissä.
Maaseudun elinkeinot ovat tuttuja jo vuosikymmenten takaa. Metsässä olen kulkenut sekä retkeilemässä että töissä siitä lähtien, kun opin kävelemään 70-luvun lopulla.
Työssäni teen kaikkeni maaseudun elinkeinojen menestymiseksi. Minut tuntevat tietävät, etten millään pysty pitämään suutani kiinni, jos maaseudun yrittäjien asemaa yritetään jollain tapaa heikentää.
