EU-budjetti ei odottelemalla parane – Suomi tarvitsee maaseutumiljardin

Takaisin EU-budjetti ei odottelemalla parane – Suomi tarvitsee maaseutumiljardin

Tiedote – Kansainvälinen toiminta

EU-budjetti ei odottelemalla parane – Suomi tarvitsee maaseutumiljardin

16.07.2020

EU-maiden johtajat kokoontuvat huomenna Brysseliin päättämään EU-budjetista ja talouden elvytyspaketista. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK arvioi, että edellytykset poliittiseen kompromissiin ovat olemassa. Suomalaiset viljelijät kaipaavat ratkaisua asiasta, jotta epävarmuus maatalouspolitiikan rahoituksesta ensi vuoden alusta alkaen poistuisi. Suomen kannattaa tälläkin kertaa pyrkiä maaseudun kehittämiselle myötämieliseen ratkaisuun. MTK arvioi, että pääministeri Marinilla on erinomaiset mahdollisuudet neuvotella Suomelle vähintään miljardin euron lisäpaketti maaseudun kehittämisen rahoitukseen komission nykyisen esityksen lisäksi. Tähän tilaisuuteen on syytä tarttua.

– Esitykset EU:n tulevan rahoituskauden budjetiksi ovat olleet pettymyksiä maaseudun ihmisten ja elinkeinojen kannalta. Huoltovarmuuden merkitys on korostunut koronakriisin aikana. Nyt on oikea aika rakentaa eurooppalaista huoltovarmuutta Suomen mallin mukaan, muistuttaa MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila.

Maatalouden merkitys ilmastopolitiikassa ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa on noussut vahvasti esille kuluneen vuoden aikana. MTK:n keskiviikkona julkaisema ilmastotiekartta on suunnan näyttäjä, miten maatalous voi tehokkaasti toimia ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Tutkimus ja innovaatiot ovat avainasemassa ja uusien investointien tarve on suuri.

– Maataloudelle asetetut uudet tehtävät ja kannattavuuden parantaminen vaativat vahvan rahoituksen. Kunnianhimon nosto ilman rahaa on tyhjää retoriikkaa, Marttila jatkaa.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Michelin ja komission uudet esitykset parantavat tilannetta, mutta eivät vielä riitä. Suomi kuuluu EU:n nettomaksajiin, mikä takaa hyvän neuvotteluaseman ratkaisevilla hetkillä. Aikaisemmissa budjettineuvotteluissa Suomi on menestyksellä hakenut ja saanut korotusta maaseutu- ja aluekehitysrahoihin. MTK:n mielestä tilanne on tällä kertaa otollinen vähintään miljardin euron lisärahoitukselle näihin rahoihin. Sen myötä tilanne olisi kohtalaisen hyvä ja antaisi mahdollisuuksia kehittää maaseutuelinkeinojen kestävää kasvua.

Huippukokouksessa ratkaistaan myös koronakriisin elvytyspaketin koko ja muoto. MTK katsoo, että elvytyspaketin rahaa on käytettävä vastuullisesti ja tehokkaasti EU:n kestävää taloudellista kasvua ja huoltovarmuutta edistäviin toimiin. Siksi neuvoston hyväksyntä kansallisiin elvytysrahan käyttösuunnitelmiin on kannatettava ehdotus.

– Koronakriisin vaikutukset tuntuvat vientivetoisessa Suomessa vasta pitkällä aikavälillä. Neuvoston puheenjohtaja Michelin esitys elvytysrahan jaosta työttömyystilanteen lisäksi myös bruttokansantulon alenemisen perusteella vuodesta 2023 alkaen on erittäin tervetullut. Tämä on Suomen kannalta ratkaiseva parannus alkuperäiseen esitykseen verrattuna, Marttila arvioi.

MTK:n mielestä elvytyspaketin 15 miljardia euroa maaseudun kehittämiseen on otettava käyttöön jo vuodesta 2021 alkaen. Uutta ohjelmakautta ja uutta maatalouspolitiikkaa ei tarvitse odottaa toimettomana. Tämä raha on käytettävä maaseudun taloudellista toimeliaisuutta ja yritysten taloutta parantavalla tavalla. Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston noin 200 miljoonaa euroa suomalaisen turvealan rakennemuutokseen on suunnattava myös aktiivisesti uusien turvepohjaisten tuotteiden ja uuden yritystoiminnan kehittämiseen. Luonnonvarasektorin tutkimus- ja innovaatiorahoitus on pidettävä komission 2018 esittämällä kasvavalla tasolla, jossa biotalouden tutkimukseen oli korvamerkitty 10 miljardia euroa.