EU-johtajat päättävät EU:n budjetista ja korona-elvytyspaketista

Takaisin EU-johtajat päättävät EU:n budjetista ja korona-elvytyspaketista

Uutinen – Kansainvälinen toiminta

EU-johtajat päättävät EU:n budjetista ja korona-elvytyspaketista

16.07.2020

EU-maiden johtajat kokoontuvat nyt perjantaina ja lauantaina Brysseliin päättämään EU:n monivuotisesta budjetista 2021-2027 ja koronakriisin taloudellisia vaikutuksia parantavasta elvytyspaketista. Neuvotteluista odotetaan vaikeita, sillä koronakriisin kurittamat velkaelvytystä kannattavat eteläiset jäsenmaat kohtaavat neuvotteluissa tiukan talouskurin pohjoisen. Pöydällä on nyt koronalla kuorrutettu EU:n laaja muutospaketti, joka lyhyellä aikavälillä kaksinkertaistaa EU:n budjetin. EU-johtajat kokoontuvat ensimmäistä kertaa Brysseliin koronakevään etäkokousten jälkeen.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Michelin ja komission ehdotuksessa EU:n budjetti olisi 1,074 miljardia euroa. Budjetti kasvaa nykykaudesta hieman, vaikka iso jäsenmaa Britannia ei ole enää mukana brexitin myötä.

Suomi kuuluu EU:n nettomaksajiin ja muut nettomaksajamaat kuten Saksa, Ruotsi, Tanska, Hollanti ja Itävalta ovat hakeneet EU:lta jäsenmaksupalautusta. Suomi on esittänyt maksupalautusjärjestelmän purkamista, ja kuten aikaisemmissakin EU-budjettineuvotteluissa hakenut jäsenmaksutaakan tasaamiseksi korotusta maaseudun- ja aluekehityksen rahoitukseen.
Paljon keskustelua on aiheuttanut elvytysrahasto ("Next Generation EU" eli seuraavan sukupolven EU) koronaviruspandemiasta toipumiseen. Komissio ehdottaa, että EU ottaa ensimmäistä kertaa historiassaan markkinoilta lainaa 750 miljardia euroa - tulevien sukupolvien maksettavaksi. Takeeksi käytetään EU-budjettia, jota jäsenmaat sitoutuvat rahoittamaan tarvittaessa enemmän vuodesta 2028 lähtien. Lainaa maksettaisiin myös EU:n omista uusista tulonlähteistä, joita olisivat muun muassa muovi- ja digivero, hiilitullit sekä päästökaupan laajentaminen.

Elvytyspaketista jaettaisiin avustuksina 500 miljardia euroa ja lainoina 250 miljardia euroa seuraavien neljän vuoden aikana. Rahat on tarkoitus käyttää ilmastotyön ja digitaaliseen kehityksen investointeihin sekä uudistuksiin, jotka edistävät Euroopan kunnianhimoisia ympäristötavoitteita (mm. Pellolta pöytään - ja biodiversiteettistrategiat).

Tukea saadakseen jäsenmaat sitoutuvat EU:n ohjausjakson ja oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. Tiukan talouskurin maat, Suomi mukaan lukien, ovat vaatineet rahaston pienentämistä, sen lainapainotteisuuden lisäämistä sekä vastuullisuutta rahojen käyttöön.
Elvytyspaketin rahojen jakoperusteisiin jäsenmaille on ollut tyytymättömyyttä. Komissio ehdottaa, että maan koon lisäksi käytetään mm. työttömyysastetta sekä BKT-suhdetta ja BKT:n kehitystä. Suomen osuudeksi elvytyspaketista on arvioitu noin 3,5 miljardia euroa avustuksina.

Yhteensä EU:n monivuotinen budjetti ja koronaelvytys ovat 1,824 miljardia euroa. Komissio laskee rahoituspakettiin mukaan myös kevään aikana jo myönnetyt koronavirusrahoitukset (yhteensä 540 miljardia euroa). Tällöin yhteensä 2.364 miljardin euron rahoituspaketti olisi 17 % EU:n vuosittaisesta BKT:stä.

EU:n maatalousrahoitus seitsemälle vuodelle kasvaisi komission kahden vuoden takaisesta budjettiesityksestä noin 24 miljardilla eurolla, mutta jäisi edelleen tämän kauden rahoitustason alapuolelle. Tämä on valitettavaa, sillä maatalouteen kohdistuu uusia ympäristö- ja ilmastovaatimuksia. EU:n maatalousbudjetin koko olisi seitsemälle vuodelle 348 miljardia euroa, eli n. 32 % koko EU:n budjetista. Maatalouden osuus budjettikehyksessä on nopeasti laskenut, kun se nykybudjetissa on 38 %.

Maatalousrahoista 15 miljardia päätyisi jäsenmaille elvytysvälineen ja loput EU:n maatalousbudjetin kautta. CAP-budjettiin tulisi siis 9 miljardia euroa lisää komission 2018 esitykseen verrattuna. Tästä I-pilariin kohdistuu 4 miljardia euroa ja II-pilariin 5 miljardia euroa.
Jos elvytysrahaston 15 miljardia euroa lasketaan mukaan, komission esitys loiventaa siten vuoden 2018 leikkausesityksiä maatalousbudjettiin, mutta ei paikkaa niitä kokonaan nykytasoon verrattuna. I-pilarissa jäädään lähes 9 % nykytason alapuolelle. II-pilarin varat ovat elvytysrahaston vuoksi runsaat 2 % korkeammat nykytilanteeseen verrattuna.

Elvytysrahastossa on vahva koheesiopolitiikan painotus, muun muassa oikeudenmukaisen siirtymän rahastoon on tulossa 37,5 mrd. €. Tästä Suomelle on tulossa melkein miljardi euroa, josta noin 200 miljoonaa tulisi käyttää energiaturpeesta luopumiseen mutta myös turpeen muiden käyttökohteiden edistämiseen.

Maataloustukien lisäksi tarvitaan panostusta tutkimukseen, innovointiin ja investointeihin. EU:n tutkimus- ja innovaatio-ohjelman Horizon Europen varat tulee turvata ja niitä tulee kohdentaa luonnonvara-aloille ja erityisesti ilmastonmuutokseen sopeutumisen tutkimukseen. Samoin investointiohjelma InvestEU:n varat on oltava käytettävissä maa- ja metsätaloudessa, muun muassa maaseudun nettiyhteyksien parantamiseen.

Mikäli huippukokouksen neuvotteluissa ei päästä tällä viikolla tulokseen, on odotettavissa seuraavat neuvottelut vielä heinäkuussa. EU:n puheenjohtajamaa Saksa on asettanut peliin arvovaltansa liittokansleri Merkelin johdolla, jotta EU:n yhtenäisyys vahvistuu ja koronaelvytys saadaan nopeasti liikkeelle ennennäkemättömän kriisin jälkeen.