EU:n Pellolta pöytään -strategia tuo EU-maataloutta kohti Suomen tasoa – MTK kiittää, mutta haluaa tehokkaampia toimia maatalouden kannattavuuden pelastamiseksi

Takaisin EU:n Pellolta pöytään -strategia tuo EU-maataloutta kohti Suomen tasoa – MTK kiittää, mutta haluaa tehokkaampia toimia maatalouden kannattavuuden pelastamiseksi

Tiedote – Maaseudun edunvalvonta

EU:n Pellolta pöytään -strategia tuo EU-maataloutta kohti Suomen tasoa – MTK kiittää, mutta haluaa tehokkaampia toimia maatalouden kannattavuuden pelastamiseksi

20.05.2020

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK kannattaa lämpimästi ruokaketjun tarkastelua kokonaisuutena pellolta pöytään periaatteen mukaisesti. Tämä lähestymistapa ja huolehtiminen koko ruokaketjun kestävyydestä on ollut kotimaisen ruuantuotannon kulmakivi jo vuosikymmenien ajan. Suomalainen ruuantuotanto on vastuullisuudessaan maailman ehdotonta huippua ja meidän perheviljelmämme voivat jatkossa toimia esimerkkinä muulle Euroopalle.

Komission tänään julkaisema strategia pyrkii parantamaan ruuantuotannon ja koko ruokaketjun kestävyyttä. EU haluaa olla ensimmäinen ilmastoneutraali manner 2050 mennessä. Koronapandemia on lisäksi synnyttänyt tarpeen huolehtia nykyistä paremmin huoltovarmuudesta.
Pellolta pöytään -strategiassa ehdotetaan mm., että kasvinsuojeluaineiden käyttö on puolitettava, ravinnevalumia ja lannoitteiden käyttöä on vähennettävä ja antibioottien käyttö puolitettava. Lisäksi tavoitteena on parantaa eläinten hyvinvointia ja kolminkertaistaa luonnonmukaisen tuotannon pinta-alaa. Myös ruoan alkuperä- ja pakkausmerkintöjä parannetaan kuluttajien vastuullisten ja terveellisten valintojen helpottamiseksi.

- Tavoitteena on oltava kuluttajien luottamuksen lisääminen eurooppalaiseen ruokaan. Vastuullisuus ja turvallisuus luovat lisää markkinoita, joten koko EU:n kattavaa laatutasoa on nostettava. Suomalalainen ruoka täyttää hienosti komission esittämät uudet vaatimukset, korostaa MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila

Suomessa käytetään kasvinsuojeluaineita ja eläinlääkkeitä vain murto-osa EU:n keskimääräisistä käyttömääristä. Maatiloistamme melkein 90 % on sitoutunut vapaaehtoisiin ympäristönsuojelutoimenpiteisiin ja eläintemme hyvinvointi on maailman huippua. Tämän vuoksi MTK ei hyväksy jokaisen uuden tavoitteen jyvittämistä samalla prosenttikaavalla kaikille jäsenmaille. Vähästä tai nollasta on mahdoton leikata isoja prosentteja.

Komissio on nostanut strategian toimeenpanon keskiöön EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uudistuksen ja esittää, että pellolta pöytään tavoitteet huomioidaan kansallisissa CAP-strategioissa. MTK varoittaa, että maatalouspolitiikan uudistaminen ei saa lykkääntyä uusien avausten myötä. Maatalouden uusi rooli edellyttää vahvempaa maatalousbudjettia tulevalla rahoituskaudella. MTK on erityisen tyytyväinen, että komissio nostaa ruoka-alan ja maatilojen biokaasun tuotannon talouden elvytyksen kärkihankkeiksi. Tässä on oppia myös Suomen hallitukselle.

- Uusi strategia tuo lupaavia avauksia, mutta se on silti sovitettava yhteen maatalouspolitiikan kokonaisuuden kanssa. Vaarana on, että väärin toteutettuna strategian toimeenpano kurjistaa maatalousyrittäjien talouden. Sitä riskiä ei saa ottaa. Ruokamarkkinoiden ja kauppapolitiikan pelisäännöt on uudistettava, jotta vastuullinen ruoka saa ansaitsemansa arvon, vaatii puheenjohtaja Marttila.

Pellolta pöytään -strategia luo fiksusti toimeenpantuna aidon mahdollisuuden reiluille ruokamarkkinoille. Tuontiruualle tarvitaan vastaavat vaatimukset ja eurooppalainen tuotantotapa on tunnustettava kansainvälisissä kauppasuhteissa. Alkuperä- ja pakkausmerkintöjen tulee varmistaa, että kuluttajalla on aina edellytyksiä tehdä kestäviä valintoja riippumatta siitä missä ruoka ostetaan. Lisäksi tarvitaan myös paremmin toimivia ruokamarkkinoita, jossa viljelijöiden neuvotteluasema takaa riittävän osuuden ruokaketjun rahavirroista.

Ainoastaan kannattava ja myös sosiaalisesti kestävä alkutuotanto takaa ruokaketjun toimivuutta kaikissa olosuhteissa. Maanviljelijöiden rooli huoltovarmuudessa ja kestävän ruuan tuotannossa on erittäin keskeinen ja siksi onkin erittäin tärkeää kuunnella meitä, kun keskustellaan keinoista näiden tavoitteiden toteuttamiseksi.

Lisätietoa suomalaisen ruuan tuotantotavoista kansainvälisessä vertailussa: Luonnonvarakeskuksen Ruokafakta-sivusto