Hyvistä aineksista kelvoton soppa – MTK kritisoi uutta EU:n biodiversiteettistrategiaa uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön unohtamisesta

Takaisin Hyvistä aineksista kelvoton soppa – MTK kritisoi uutta EU:n biodiversiteettistrategiaa uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön unohtamisesta

Tiedote – Metsätalous ja metsänomistaminen

Hyvistä aineksista kelvoton soppa – MTK kritisoi uutta EU:n biodiversiteettistrategiaa uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön unohtamisesta

20.05.2020

EU:n komissio on julkaissut tänään uuden EU:n biodiversiteettistrategian. MTK kannattaa luonnon köyhtymisen pysäyttämiseen liittyvää päätavoitetta ja pitää biodiversiteettihaasteiden ratkaisemista tärkeänä myös EU-tasolla. MTK on kuitenkin erittäin huolissaan maa- ja metsätalouteen sekä biotalouteen liittyvien näkökulmien kapeudesta EU:n biodiversiteettipolitiikassa. Strategiassa esitetyt keinot ja toimenpiteet, joilla tavoitteisiin pyritään, eivät MTK:n mielestä ole suomalaisen maa- ja metsätalouden tai maanomistajien kannalta tasapainoisia eivätkä hyväksyttäviä.

Luonnon hyvä tila on MTK:n edustamille elinkeinoille ja maanomistajille ratkaisevan tärkeä asia. Luonnon monimuotoisuutta turvaavaan ja edistävään toimintaan tarvitaan kuitenkin kunnianhimon lisäksi myös realismia ja tasapainoista kokonaiskuvaa. Metsä- ja maataloutta ei pidä käsitellä kapeasti vain luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta, sillä niillä on ratkaiseva merkitys kestävän kehityksen ja EU:n Green Deal -ohjelman tavoitteiden saavuttamisen kannalta.

- Laajasti hyvinvointia tuottavan luonnonvarojen kestävän käytön merkitystä ei ole uudessa EU:n biodiversiteettistrategissa tunnistettu. Pääosin rajoitelähtöinen strategia on merkittävä riski vastuullisen maa- ja metsätalouden mahdollisuuksille tuottaa ja edistää kestäviä ratkaisuja erilaisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Komissio unohtaa, että kestävää kiertotaloutta ei ole ilman kasvavaa biotaloutta. Komission esittämä strategia on lahja fossiilitaloudelle ja isku ilmastotavoitteille, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila painottaa.

Uuteen strategiaan sisältyy monia kirjauksia, jotka ovat Suomen näkökulmasta haasteellisia. Turvemaiden tiukka suojelu on suomalaisen maa- ja metsätalouden kannalta merkittävä uhka. Kaikkien vanhojen metsien tiukka suojelu sekä ”luonnonläheiseen metsätalouteen” siirtymistä koskevat komission ohjeistukset ovat puolestaan esimerkkejä toimenpiteistä, joihin liittyy epätäsmällisyytensä ja metsien talouskäyttöön kytkeytyvien vaikutustensa vuoksi merkittäviä riskejä.Maatalouden osalta eniten huolta aiheuttavat kasvinsuojeluaineiden käytön vähentämiseen liittyvät tavoitteet.

- Miten varmistetaan, että velvoitteet jakautuvat eri jäsenmaille oikeudenmukaisesti eikä Suomi joudu muiden vastuiden kantajaksi? Suomi on monessa asiassa edelläkävijä ja tekee kyllä osansa: yli puolet Euroopan tiukasti suojelluista metsistä sijaitsee Suomessa. Kasvinsuojeluaineiden käytön taso on puolestaan Suomessa alhaisimpia EU:ssa ja niiden käytön tavoitteena on aina satokasvin laadun ja viljelyvarmuuden parantaminen,Marttila muistuttaa.

MTK pitää tärkeänä, että metsiä koskevia tavoitteita ja politiikkoja koordinoidaan EU:n metsästrategialla. Muutoin kokonaiskuva metsien merkityksestä hämärtyy. Lisäksi metsäpolitiikka kuuluu lähtökohtaisesti kansalliseen päätösvaltaan. Myös maatalouspolitiikassa tarvitaan kansallista joustoa paikallisten olosuhteiden huomioimiseksi, jotta toimenpiteet ovat mahdollisimman tehokkaita ja asianmukaisia.

- EU:n biodiversiteettistrategia ei ole demokraattisesti valmisteltu yhteiseurooppalainen näkemys, vaan komission esitys etenemistavasta. Näin ollen Suomen on tarvittaessa otettava kantaa asioihin ja puolustettava kansallista päätäntävaltaa, Marttila huomauttaa.

Jäsenmaat ovat lähtötilanteiltaan ja luonnoltaan hyvin erilaisia, joten yksi EU:n tasolla päätetty yksityiskohtainen toteutusmalli ei sovi kaikille. MTK painottaakin, että strategian toimeenpanon tarkemman suunnittelun ja toteutuksen tulee tapahtua jäsenmaiden tasolla tarkoituksenmukaisen kohdentamisen ja priorisoinnin, kustannustehokkuuden sekä maanomistajien oikeuksien kunnioittamisen varmistamiseksi.

MTK pitää positiivisena sitä, että viljelijöiden ja metsänomistajien keskeinen rooli on strategiatekstissä mainittu. MTK peräänkuuluttaa kuitenkin välttämätöntä tarvetta maa- ja metsätaloutta edustavien näkökulmien paremmalle huomioonottamiselle ja kannustavuuteen perustuville toimintamalleille pakottavien toimintamallien sijaan. MTK kritisoi sitä, miten puutteellisesti strategiassa on tarkasteltu esitettyjen toimenpiteiden vaikutuksia tai vaikuttavuutta.

- Meillä Suomessa on paljon toimivia käytäntöjä, kuten esimerkiksi METSO- ja Helmi-ohjelmat. Luonnon monimuotoisuuden edistämistä on Suomessa jatkettava samoin kuin aiemminkin: maanomistajalähtöisesti vapaaehtoisuuteen perustuen ja kaikki eri näkökohdat huomioiden. Ennen toimenpiteitä on myös arvioitava kaikki vaikutukset, Marttila korostaa.