Kestävän metsätalouden ja uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvan metsäbiotalouden mahdollisuuksien unohtaminen sekä maanomistajien roolin jääminen maininnan tasolle ennakoivat rajoitelähtöiselle strategialle haasteellista toimeenpanoa. 

Luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi laaditussa strategiassa on runsaasti kunnianhimoa, mutta siitä jää puuttumaan realismia ja kokonaiskuvan tasapainoa. Metsiä ja metsätaloutta käsitellään kapeasti vain luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta, eikä niiden ratkaisevaa merkitystä kestävän kehityksen ja EU:n Green Deal -ohjelman tavoitteiden saavuttamisen kannalta tunnisteta.

Turvemaiden merkitys metsätaloudelle on suuri

Strategiaan sisältyy monia kirjauksia, jotka ovat Suomen näkökulmasta haasteellisia. Strategiassa mainittu turvemaiden tiukka suojelu on suomalaisen metsätalouden kannalta merkittävä uhka, koska turvemaiden osuus metsämaasta on meillä noin neljännes. Turvemailla on myös noin neljännes puuston kokonaistilavuudesta ja sen kasvusta. Komissio tavoittelee myös kaikkien vanhojen metsien tiukkaa suojelua sekä ”luonnonläheisen metsätalouden” käyttöönottoa ohjeistuksen ja metsäsuunnitelmien kautta. Nämä ovat esimerkkejä toimenpiteistä, joihin liittyy epätäsmällisyytensä ja metsien talouskäyttöön kytkeytyvien vaikutustensa vuoksi paljon riskejä.

Kansallinen päätäntävalta erittäin tärkeää

Komission strategiassa tekemät linjaukset ja niiden vaikutukset eivät näy metsänomistajalle käytännön tasolla heti, vaan edessä on toimeenpanon pitkä tie sekä EU-tasolla että kansallisesti. Myös Euroopan parlamentti ja neuvosto ottavat asiaan kantaa. Kun keskusteluja käydään, Suomen on valtiona puolustettava metsiin liittyvää kansallista päätäntävaltaa.

Luonto on EU:n jäsenmaissa hyvin vaihtelevaa, joten strategian toimeenpanon tarkemman suunnittelun ja toteutuksen tulee tapahtua jäsenmaiden tasolla. Näin voidaan varmistaa toimenpiteiden tarkoituksenmukainen kohdentaminen ja priorisointi, kustannustehokkuus sekä maanomistajien oikeuksien kunnioittaminen. Velvoitteiden on jakauduttava eri jäsenmaille oikeudenmukaisesti, eikä Suomi metsäisenä maana saa joutua muiden vastuiden kantajaksi.

Suomi on edelläkävijä

Suomi on monessa asiassa edelläkävijä jo nyt: yli puolet Euroopan tiukasti suojelluista metsistä sijaitsee Suomessa, minkä lisäksi meillä on vapaaehtoisuuteen perustuvat suojelua ja ennallistamista edistävät METSO- ja Helmi-ohjelmat. Luonnon monimuotoisuuden edistämistä on Suomessa jatkettava samoin kuin aiemminkin: maanomistajalähtöisesti vapaaehtoisuuteen perustuen ja kaikki eri näkökohdat huomioiden. Ennen toimenpiteitä on myös arvioitava kaikki vaikutukset.

Strategiassa esitetyt keinot ja toimenpiteet, joilla tavoitteisiin pyritään, ovat pääosin rajoitelähtöisiä. Tällainen lähestymistapa on merkittävä riski vastuullisen metsätalouden mahdollisuuksille tuottaa ja edistää kestäviä ratkaisuja erilaisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin. On tärkeää, että esimerkiksi metsänomistajat kokevat strategian ja siitä seuraavat toimenpiteet hyväksyttäviksi. Jos tarjolla on keppiä porkkanan sijaan, asetelma ei ole helpoin mahdollinen.

MTK:n luonnon monimuotoisuusohjelma

Anna-Rosa Asikainen

juristi, luonnonsuojelu

luonnonsuojelun lakiasiat

+358 20 413 2454

+358 40 920 9858

aiheet: monimuotoisuus