EU aikoo ulottaa sitovan ennallistamislainsäädännön kaikkiin metsiin ja maatalousympäristöihin ja siirtää turvepellot pois viljelykäytöstä
EU aikoo ulottaa sitovan ennallistamislainsäädännön kaikkiin metsiin ja maatalousympäristöihin ja siirtää turvepellot pois viljelykäytöstä
Tiedote
EU aikoo ulottaa sitovan ennallistamislainsäädännön kaikkiin metsiin ja maatalousympäristöihin ja siirtää turvepellot pois viljelykäytöstä
17.02.2022
Euroopan komissio aikoo jatkaa maa- ja metsätalouden kurittamista. Julkisuuteen vuotaneet tiedot ennallistamislainsäädäntöä koskevasta komission ehdotuksesta viittaavat siihen, että Suomesta ollaan tekemässä pohjoista luontoreservaattia. Liioittelematta voi ennakoida, että komission valmistelemalla ennallistamislainsäädännöllä olisi erittäin merkittäviä vaikutuksia Suomen maa- ja metsätaloudelle.
- Hyvinvoiva luonto on meille kaikille tärkeä asia, mutta komission suhteellisuuden- ja reiluudentaju on nyt kyseenalaistettava. Suojeluvaatimusten lisäksi EU on edellyttämässä myös erittäin merkittävien pinta-alojen ennallistamista, ja pelkäämme, että tämä kolahtaisi erityisesti Suomen maa- ja metsätalouteen, toteaa MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola.
Luonnon monimuotoisuuden tilan parantaminen on välttämätöntä. Suomessa on jo keksitty toimivia keinoja haasteiden ratkaisemiseksi. Luontoon vaikuttavien toimien ympäristöllistä kestävyyttä kehitetään jatkuvasti, ja suojelua ja ennallistamista edistetään vapaaehtoisuuteen perustuen METSO- ja Helmi-ohjelmilla. Kansallista aktiivisuutta osoittaa se, että Helmi-ohjelman kautta ennallistettiin viime vuonna noin 6400 hehtaaria soita, minkä lisäksi luonnon tilaa parantavia toimia tehtiin ahkerasti myös kosteikoilla, lintuvesillä, metsäisissä elinympäristöissä, perinnebiotoopeilla, pienvesissä ja rannoilla.
- EU tuntuu haluavan omilla esityksillään vaarantaa hyvän yhdessä tekemisen hengen sekä maa- ja metsätalousalan sitoutumisen oma-aloitteiseen luontotyöhön. Asioiden määräileminen Brysselistä käsin ei ole oikea etenemistapa, MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola huomauttaa.
Komissio esittää ympäristön tilaa koskevia säädöksiä liukuhihnalta. Kokonaisuutta katsoessa sopii kysyä, onko uusiutuvien luonnonvarojen käytölle enää sijaa ihmiskunnan vaikeimpien haasteiden ratkaisijana. Biodiversiteettistrategian mukaan vähintään 30 % EU:n maa-alueista tulee suojella. Kestävän rahoituksen taksonomiassa esillä on ollut ehdotus, että talouskäytön ulkopuolelle tulisi jättää 20 % metsästä, eikä aiemmin tehtyä suojelua huomioitaisi. Uusiutuvan energian osalta kaavaillaan, että tietyiltä alueilta energiapuuta ei saisi korjata lainkaan.
Uusimpana osana vyörytystä komissio on valmistelemassa asetusta, joka sisältäisi laillisesti sitovat tavoitteet ennallistamiselle. Päätavoite on, että vuoteen 2050 mennessä kaikki ennallistamista tarvitsevat alueet ovat ennallistamistoimien piirissä. Julkisuuteen vuotaneiden tietojen perusteella ennallistamisen vaatimukset kohdistuisivat erittäin kattavasti metsiin ja maatalousalueisiin. Laajaa ennallistamista perustellaan luonnon monimuotoisuuden turvaamisen lisäksi myös ilmastohyödyillä.
MTK muistuttaa, että alueiden siirtämisellä ihmistoiminnan ulkopuolelle tai uusiutuvien luonnonvarojen käytön merkittävällä rajoittamisella on aina vaikutuksia. Suojelua ja ennallistamista lisättäessä jostain on samalla tingittävä.
- Onkohan analyyseissä unohdettu aktiivisen metsätalouden ilmastohyödyt tai ruoantuotannon välttämättömyys? Esimerkiksi komission hahmotelmiin sisältyvä vaatimus turvepeltojen ennallistamisesta vaarantaisi huoltovarmuuden ja lisäisi entisestään maatalouden ahdinkoa. On perusteltua olla huolissaan myös turvemaiden metsien hyödyntämismahdollisuuksista, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila analysoi.
Ehdotuksesta ei saa sellaista kuvaa, että komissiolle sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys olisivat ympäristöllisen kestävyyden kanssa tasaveroisia tai että omaisuudensuojan kunnioittaminen olisi tärkeä peruslähtökohta keinoja valittaessa.
- Me emme ole Suomessa hävittäneet luontoamme, joten potentiaalia parantaa luonnon tilaa meillä siis on. Teemme varmasti jatkossakin osamme luonnon turvaamiseksi, mutta toiminnan pitää olla maanomistajalähtöistä ja realistisissa rajoissa, Mäki-Hakola painottaa.
Komissio suunnittelee myös ehdottavansa, että se voisi delegoituja säädöksiä antamalla määritellä, mitä alueita on ennallistettava. Nykyinen komissio yrittää tässäkin yhteydessä haalia itselleen mahdollisimman ison määräysvallan EU-parlamentin ja jäsenmaita edustavan neuvoston ohi. Samasta asiasta on väännetty kättä kestävän rahoituksen yhteydessä.
- Aikooko Suomen hallitus todellakin hyväksyä komission vallankaappauksen? Asiaan on puututtava nopeasti ja painokkaasti. Suomi ei saa olla ajopuu, joka ajelehtii kohti Brysselistä keskusjohdettua liittovaltiota. Tällä menolla kansakunnalta ja varsinkin maaseudultamme viedään viimeisetkin elinvoiman rippeet, Marttila jyrähtää.
Lisätietoja:
Juha Marttila, puheenjohtaja puh. 050 341 3167
Marko Mäki-Hakola, metsäjohtaja / metsätalous puh. 040 502 6810
Liisa Pietola, ympäristöjohtaja / maatalous puh. 050 438 4014
